Valikko
 

Lehtijuttuja vuosien varrelta

Kohtalona pulut

Teksti: Tuomo Björksten. Julkaistu Aamulehden SU Ihmiset -liitteessä 27.7.2007.

Kyse oli elämästä ja kuolemasta. Nuori, melkein vastasyntynyt puluraukka oli hukannut emonsa ja joutunut vahingossa tehtaalle Äänekoskella. Tamperelaisen Pilvi Hongan sisko soitti ja kysyi, haluaisiko Honka ottaa pulun hoiviinsa, sillä muuten se pääsisi nopeasti hengestään.

Honka ei epäröinyt, ja niinpä arviolta neliviikkoinen pulu muutti kesäkuussa tamperelaiseen yksiöön.

Pulu kiertää uteliaana Hongan asunnon olohuoneessa Tampereen Kalevassa. Se katselee pienillä pyöreillä silmillä milloin esillä olevaa ruokaa, milloin emäntäänsä.

Honka kertoo, että pulu sai nimekseen Pilar Ternera.

- Tämä on vähän noloa. Gabriel García Márquezin Sadan vuoden yksinäisyys on lempikirjani. Siinä on hahmo nimeltä Pilar Ternera. Ajattelin, että hahmossa on vähän pulumaisia piirteitä. Vasta myöhemmin tajusin, että sehän on muuten kirjan ainoa prostituoitu.

Pilar-pulu ei silti ole moksiskaan nimestään. Kun Honka nukkuu, Pilar nukkuu hänen rintansa päällä. Kun Honka laittaa ruokaa, pulu katselee uteliaana olkapäältä. Välillä Pilar kuopii nokallaan Hongan hiuksia ja antaa tälle suukon.

Pilar on samaan aikaan sekä rohkea että arka pulu. Taannoin, kun kärpänen tuli vähän liian lähelle, Pilar säikähti tavattomasti ja alkoi piipittää. Peloissaan se painautui voimakkaasti Honkaa vasten.

Retki Sorsapuistoon sen sijaan oli menestys. Tarkoitus oli alun perin tutustua muihin lintuihin, mutta Honka muisti kesken kaiken, että hänen kavereillaan on esitys läheisessä Ylioppilasteatterissa.

- Kun esitys alkoi, pulu kiipesi korista syliin ja katsoi koko esityksen.

Honka kertoo, että puluista on tullut hänen elämässään jonkinlainen kohtalo. Lapsena hänellä oli hetken aikaa aikuinen pulu hoidossaan, joka sittemmin hävisi. Myöhemmin hän kirjoitti teatteriopiskelijana näytelmän, joka sisälsi pulujen puolustuspuheen.

- En puolusta pulua lemmikkinä. Ei villieläimiä saa ottaa hoitoonsa, mutta toisaalta loukkaantuneesta linnusta pitää pitää huolta, Honka pohtii.

Hän ihmettelee, miksi pulua niin kovasti vihataan. Joissakin kerrostaloissa ei saa ruokkia puluja, vaikka muita lintuja saa.

- Monelle on ollut suuri kauhistus, että kakkiiko tämä sisälle. Kyllä, mutta samalla tavallahan koiranpentukin tekee.

Honka kertoo pitävänsä ikkunaa koko ajan auki, jotta Pilar saisi lähteä maailmalle, milloin haluaa.

Niin lopulta käykin. Eräänä päivänä heinäkuussa Honka käy lintunsa kanssa ulkona, ja yllättäen se lähtee lentoon. Pilar pysähtyy ulkokatoksen päälle ja vilkaisee emäntäänsä vielä hetken. Sen jälkeen se katoaa kerrostalojen taakse.