Teksti: Tuomo Björksten / Jucu, Romania. Julkaistu Aamulehden Asiat-liitteessä 9.10.2011.
Puolitoista viikkoa sitten Petru Cemean meni yövuoron jälkeen kalaan. Aamullakin oli miltei helle. Kahteen viime kuukauteen ei ollut tullut pisaraakaan vettä.
Kun siima vielä lipoi vedenpintaa, puhelin soi. Oma poika kertoi uutisen: Nokian tehdas Jucun pikkukaupungissa suljetaan.
Isä ja poika jäisivät molemmat työttömiksi.
Vielä neljä vuotta sitten kaikki näytti lupaavalta. Kaupunkiin saapui hyväntekijä John Guerry, nykyinen Metson johtaja, joka toi valon Petru Cemeanin elämään.
Cemean oli muuttanut joitakin vuosia aikaisemmin Jucuun, koska varttuessaan hän oli alkanut kaivata takaisin synnyinseuduilleen. Se tuntui kaiken vaivan arvoiselta, vaikka työt huonekalutehtaalla olivat satunnaisia.
John Guerry lupasi töitä 3 500:lle ahkeralle romanialaiselle. Nokia levitti ahkerasti työpaikkailmoituksia paikallisissa lehdissä, ja innokkaita työntekijöitä saapui tehtaalle pitkienkin matkojen päästä.
Paikallisen Ziua de Cluj -lehden haastattelussa Guerry maalaili kuvaa, että Cluj-Napocan alueesta tulee Romanian tärkein juuri Nokian avulla. Hän uskoi, että Nokia houkuttelisi merkittäviä alihankkijoita samaan teknologiapuistoon.
- Henkilökohtaisesti toivon, että samassa ajassa täällä avataan meksikolainen ravintola ja golf-kenttä, Guerry jutteli haastattelussa.
Petru Cemean haki töihin alihankkijayritykseen, joka huolehtii tehtaan siivoamisesta ja keittiöstä. Työhaastattelu oli ihan tavanomainen: Poliisilta piti hakea kopio rikosrekisteristä, ja näyttää todistukset opiskelusta. Cemeanin hommaksi jäi siivoaminen. Poika pääsi töihin kokoonpanolinjalle, jossa tehtiin puhelimia Orange-teleoperaattorille.
Sana Nokian uudesta tehtaasta kiiri niin kovaa, että osa ihmisistä jätti aikaisemmat työnsä vain päästäkseen uuden ja mielenkiintoisen työnantajan leipiin.
300 euron palkka kuukaudessa oli niukka jopa romanialaiseen palkkatasoon verrattuna, mutta Nokian tehtaalla oli hyvä olla. Oli siistiä, modernia.
Työnantaja tarjosi ruoatkin ilmaiseksi.
John Guerry halusi tarjota enemmän. Jucun apulaispormestari, nykyinen pormestari Dorel Pojar ystävystyi nopeasti Guerryn kanssa. Amerikkalainen Nokia-johtaja lupasi esimerkiksi, että yhtiö avustaisi koulun rakentamisessa. Jucun peruskoulu on toiminut vuosikymmenet munkeilta vuokratussa linnassa, joka ei sovellu aivan kaikilta osin koulukäyttöön.
Puhetta oli myös yliopistojen rahoittamisesta. Aikeista ei tehty sopimusta, eikä mitään kirjoitettu paperille, mutta Nokialla oli hyvä tahto.
Yhtiö alkoi tuottaa Jucun kaupungille kaksi miljoonaa euroa verotuloja joka vuosi. Se tekee 400 euroa jokaista juculaista kohti, eli täkäläisissä oloissa todella paljon rahaa.
Sitten paikkakunnalle päätettiin rakentaa peräti kaksi jalkapallostadionia.
Tänne, missä kiviset, kuoppaiset tiet kiemurtelevat huterien puutalojen välissä, kanoja juoksentelee kaikkialla ja Petru Cemeanin Dacia makaa paikoillaan ruostuneena, kun kenelläkään ei ole ollut varaa korjata sitä. Kaksi stadionia.
Dorel Pojar on jalkapallomiehiä, hänen veljensäkin on maineikas futisvalmentaja.
Toinen jalkapallokentistä on melkein valmis, ja se otetaan käyttöön tänä viikonloppuna.
Isomman stadionin huoltorakennuksesta on seinät pystyssä, ja kentän ympärillä on aita, mutta kaikki muu on kesken.
Keskeneräisen stadionin kustannusarvio on miljoona euroa, ja sen piti alun perin valmistua vuonna 2012. Suunnitelmiin on piirretty 4 000 istumapaikkaa, kuntosali ja tenniskenttiä.
Nokian rahoilla ja Nokian vuoksi on tehty alueella muutakin. Romanian neljänneksi suurimmasta kaupungista Cluj-Napocasta vedettiin näyttävä kehätie Nokian tehtaalle Jucuun. Lentokentän laajennus valmistuu ensi vuonna.
Jucuun rakennettiin uusi terveyskeskus, kirjasto ja useita Nokian nimeä kantavia leikkipuistoja. Pormestarille tehtiin uusi toimisto. Kahden pankin kanssa on käyty neuvotteluja sijoittumisesta Jucuun.
Moni otti isoja lainoja esimerkiksi talon kunnostukseen, sillä John Guerry lupasi lehtihaastattelussa, että "Nokia pysyy täällä pitkään".
Näillä sanoilla.
Miksi Nokia päätti sitten lähteä näin nopeasti? Päätökselle on vaikea löytää yksiselitteistä syytä, mutta lukujen ja taustatietojen varassa voi tehdä päätelmiä.
Kun Nokian tehdas perustettiin Romaniaan, yhtiön aikomuksena oli koota siellä matkapuhelimia Afrikan, Lähi-idän, Länsi-Euroopan ja Venäjän tarpeisiin.
Huhti-kesäkuussa tänä vuonna Nokia myi Afrikassa ja Lähi-idässä 20,5 miljoonaa matkapuhelinta. Alueen liikevaihto jopa hieman kasvoi viime vuodesta. Matkapuhelimien myyntialueena Lähi-itä ja Afrikka ovat lähes yhtä tärkeitä kuin Aasia.
Romanian oppositiopoliitikot väittävät, että Nokian lähdön syy olisi huono infrastruktuuri. Senaattori Marius Nicoara on väittänyt, että lentokentän laajennuksen viivästys hermostutti Nokian.
Pormestari Dorel Pojar epäilee, että yhtiötä saattoi hieman haitata se, että Romanian valtio ei ole vielä saanut valmiiksi uutta Transilvanian moottoritietä, jota pitkin pääsisi Unkariin asti.
Todellisuudessa nämä lienevät vain osasyitä. Nokia näet kertoi syyskuun alussa, että se kehitti viime kesän aikana keinoja, joilla tehostaa matkapuhelinten osien tuotantoa ja kuljetusta Hongkongista maailmalle. Ehkä puhelimia on yksinkertaisesti tehokkaampaa tehdä kokonaan Aasiassa ja rahdata ne sitten myytäväksi Afrikkaan.
Nokian lähtö Romaniasta on taloudellisesti lähes yhtä suuri juttu kuin jos Nokia lähtisi Suomesta. Nokia tuotanto vastaa Romaniassa 1,3 prosenttia bruttokansantuotteesta. Suomessa vastaava luku on 1,5 prosenttia.
Nokia maksaa Romaniassa veroja noin kuudesosan siitä, mitä se maksaa Suomessa, mutta Transilvanian alueella yhtiö on ollut samanlainen rahasampo kuin se on parhaina vuosina ollut Salossa. Nokia on vielä nyt Romanian neljänneksi suurin yritys.
Petru Cemeanin viimeinen työpäivä on joulukuun puolivälissä. Uuden työn vuoksi pitää ehkä lähteä pois Jucusta. Sitä monet irtisanotut nyt suunnittelevat. Se tuntuu surkealta ja ahdistavalta, sillä kaikesta huolimatta ilmapiiri tehtaalla on pysynyt hyvänä.
- Meistä on tullut lopulta kuin yksi perhe, Cemean toteaa.
Vuosia sitten 25 000 työntekijän elektroniikkatehdas ja 17 000 työntekijän kenkätehtaat sulkivat ovensa.
- Me olemme kokeneet aikaisemminkin isoja shokkeja ja selviytyneet, pormestari Dorel Pojar muistuttaa.
- Kaikki ovat vain käymässä.
Niin Nokiakin.
Tausta: tästä on kyse
Nokia päätti sulkea vuoden 2008 alussa tehtaan Bochumissa Saksassa ja siirtää tuotannon edullisempaan Romaniaan. Noin 2 300 saksalaista jäi työttömäksi ja suurin piirtein yhtä moni romanialainen sai työpaikan uudesta tehtaasta Jucun pikkukaupungissa Romanian maaseudulla.
29. syyskuuta tänä vuonna Nokia ilmoitti sulkevansa Romanian tehtaan, koska yhtiö laskee mittakaavaedun tuovan sille kustannussäästöjä Aasiassa. Romaniassa tehdyt peruspuhelimet valmistetaan jatkossa Vietnamissa.
Maailmanlaajuisesti Nokia aikoo irtisanoa 3 500 työntekijää.