Valikko
 

Lehtijuttuja vuosien varrelta

Tuplahäät

Häämarssi alkaa soida, kirkon ovet avautuvat. Alttarille astelee kaksi onnellista hääparia. Tamperelaisen äidin ja tyttären välit ovat niin hyvät, että he päättivät mennä samaan aikaan naimisiin. Yhteiset häät pidettiin 07.07.07.

Teksti: Tuomo Björksten. Julkaistu Aamulehden SU Ihmiset -liitteessä 15.7.2007.

Anna Skogsterin puhelin pirahti soimaan vähän ennen kuin hän ja hänen poikaystävänsä Erno Koveluhta olivat lähdössä helteiselle Kreetalle elokuussa 2006.

Puhelimen toisessa päässä oli äiti. Hänellä oli vakavaa asiaa. Lomalle lähdössä olleet tamperelaiset Skogster, 34 ja Koveluhta, 33, olivat päättäneet mennä naimisiin 2008, mutta äidillä olikin erikoinen ehdotus: entäpä jos mentäisiin naimisiin samaan aikaan?

Koveluhta muistelee hymyillen, että ehdotus sai helteisen lomaviikon tuntumaan vieläkin kuumemmalta. Menisikö hän todella anoppinsa kanssa yhtä aikaa naimisiin?

He päättivät suostua ehdotukseen ja unohtaa suunnitellun hääpäivänsä 08.08.08. Olihan tässä perheessä tehty asiat ennenkin vähän eri tavalla kuin muissa perheissä. Esimerkiksi kun äiti Liisa Skogster täytti 50 vuotta, he yhdistivät syntymäpäivät ja Anna Skogsterin ylioppilasjuhlat. Äidin ja tyttären yhteiset juhlat ovat siis tuttuja.

Yhteisen vihkimisen ajankohdaksi valittiin maaginen numeroyhdistelmä 7.7.2007 klo 17.



Ne olivat ensimmäiset treffit vuonna 2005. Anna Skogster tunsi, että tämä mies kolahti oikein kunnolla. Heti ensimmäisestä tapaamisesta lähtien hän tunsi rakastavansa Erno Koveluhtaa korviaan myöten.

Tai jos aivan tarkkoja ollaan, ne eivät olleet ensitreffit. Ensimmäisillä treffeillä he olivat olleet jo 13 vuotta aikaisemmin.

He tapasivat nuorina, alle parikymppisinä kauppaopistossa. Skogster oli nähnyt Koveluhdan jo koulun käytävillä, mutta hän oli ollut liian ujo lähestymään kiinnostavalta vaikuttanutta miestä. Lopulta seuraavan vuoden lokakuussa he löysivät toisensa ja alkoivat seurustella. Skogster ihastui erityisesti Koveluhdan hyvään huumorintajuun.

Skogster ja Koveluhta opiskelivat samalla luokalla. Koulussa ei saanut olla avoimen rakastunut, sillä muu yhteisö ei katsonut hyvällä seurustelusuhdetta. Syynä taisivat olla ne kateelliset pojat, jotka harmittelivat, että Koveluhta oli saanut niin upean tyttöystävän.

Suhde kesti puoli vuotta.

Koveluhdalla esteenä olivat harrastukset ja vanhemmat, joiden mielestä oli syytä keskittyä muuhunkin kuin tyttöystävään.

- Kumpikin omalla tahollaan halusi nähdä maailmaa. Kyllä silti jäi sellainen fiilis, että ehkä suhdetta voisi joskus vielä miettiä. Rakkaus oli jo silloin niin kova, Skogster muistelee.

- Olimme silloin vähän liian nuoria, Koveluhta säestää.



Runsas vuosikymmen myöhemmin, tarkemmin sanottuna vuonna 2005, Liisa Skogster, 60, surffaili netissä seuranhakusivustolla ja päätti hetken mielijohteesta naputella sivuille oman ilmoituksensa.

Vastauskirjeitä tuli muutamia. Niiden joukossa oli myös hämeenlinnalaisen Jouko Paaselan, 60, viesti.

Kirjeenvaihdon jälkeen Paasela ja Liisa Skogster päättivät tavata. Ensimmäisen kerran he näkivät toisensa niinkin romanttisessa ympäristössä kuin Tampereen linja-autoasemalla.

- Tunsimme, että oli kiva liikkua yhdessä, Liisa Skogster muistelee.

Tapaamisia seurasi Paaselan muutto Tampereelle. Kaikeksi onneksi hän onnistui järjestämään työnsä VR:llä niin, että muutto Hämeenlinnasta Tampereelle tuli mahdolliseksi.

Samaan aikaan toisaalla Erno Koveluhta oli pyytänyt Anna Skogsteria vuosien jälkeen uudelleen treffeille. Hänellä oli ollut 13 vuoden aikana kaksi pitkää parisuhdetta, jotka molemmat olivat päättyneet. Anna Skogster oli ehtinyt seurustella kahdeksan vuotta, mutta tuokin suhde oli päättynyt eroon.

Kaksi sinkkua, entiset rakastavaiset, kohtasivat uudestaan.

- Tuosta päivästä lähtien olemme olleet erottamattomat, Anna Skogster hymyilee.

Kihloihin mentiin helposti muistettavana päivänä 3.3.2007.



Ei se aivan niin mennyt, että Anna Skogster ja Erno Koveluhta olisivat 13 vuoden täydellisen eron jälkeen palanneet uudelleen yhteen.

Itse asiassa Koveluhdan sisar ja Skogster pitivät yhtä nämä vuodet, joten Koveluhta säännöllisesti kyseli sisareltaan, mitä Annalle kuuluu.

Skogster itsekin aina silloin tällöin kuulosteli vaivihkaa, onko Koveluhdan elämässä tapahtunut jotain uutta.

Ja kun he lopulta tapasivat uudelleen 2005, Skogsterista tuntui, että elämän isot palaset olivat vihdoinkin loksahtaneet kohdalleen.

- Ympyrä sulkeutui. Tuntui, että tässä tämä nyt on. Oli kiva, kun tunsimme toisemme jo niin hyvin ennestään, ei tarvinnut alkaa tutustua toisen huonoihin puoliin tai erikoisiin piirteisiin. Jatkoimme vain eteenpäin, Skogster sanoo.

- Kun olimme erillään, luulen, että me molemmat omilla tahoillamme vihdoinkin ymmärsimme, mikä elämässä on tärkeää. Aivan kuin kohtalo olisi koko ajan puuttunut peliin. Meidät pantiin ensin yhteen ja sitten erotettiin kasvamaan tahoillamme.

- Kyllä ainakin minä kaikkina näinä vuosina tiesin, että Ernon kanssa yhteiselo onnistuu, jos ei kenenkään muun kanssa.



Näissä häissä miesten tehtäväksi jäi sanoa kyllä - ja tahdon. Päävastuu suunnittelusta oli naisilla, erityisesti Anna Skogsterilla. Liisa Skogster hyväksyi suunnitelmat. Paasela ja Koveluhta nyökyttelivät vieressä.

- Olemme tietenkin olleet sitoutuneita häihin, vaikka osuutemme onkin jäänyt vähäisemmäksi, Koveluhta alleviivaa.

Oli miehillä toki oma tärkeä roolinsa. He varasivat yksissä tuumin bändin. Sekin saatiin järjestettyä mukavasti tuttavien kautta.

Vaikka naiset kantoivatkin suunnittelusta ja ideoinnista päävastuun, käytännön järjestelyjä tehtiin kesäkuisena maanantai-iltana sulassa sovussa. Hääkarkkipussien sitominen sujui kangerrellen, mutta sujui kuitenkin.

- Olen aina inhonnut askartelua, mutta nyt saa tehdä tällaisia, Liisa Skogster nauroi.

- Katso nyt! Ei tämä ole sidottu kunnolla, tämä hajoaa ihan käsiin, Anna Skogster näpäytti miehelleen.

- Sinä voisitkin tehdä nämä kaikki, Erno Koveluhta virnisti.

Molemmat parit olivat käyneet harjoittelemassa häävalsseja Jyväskylässä asti.

- Ei se oikein vielä sujunut, mutta kyllä se siitä lähtee, Koveluhta totesi toiveikkaana.

Hääsuunnittelua oli tehty jo pitkään. Hääpuvun malli oli ollut Anna Skogsterilla tiedossa jo vuosia ennen häitä, vaikka sulhanen silloin vielä puuttuikin.

Kampaaja ja kosmetologi varattiin syksyllä, vajaa vuosi ennen häitä. Syyskuussa saatiin varattua Messukylän vanha kirkko, vaikka 7.7.2007 kirkot olivatkin kaikki miltei täyteen varattuja.

Häiden kokonaiskustannuksiksi arvioitiin 10 000 euroa. Vieraita oli tulossa kolmesta eri suvusta, yhteensä vajaa 100 henkeä. Enempää juhlapaikkaan ei olisi mahtunutkaan.



Ensimmäisen kerran Anna Skogster alkoi jännittää häitä viime viikon lauantaita edeltävänä yönä. Sydän hakkasi tuhatta ja sataa, ja hikikarpaloita valui vuolaana iholla.

- Ajattelin, että nyt en kyllä hanki itselleni sydänkohtausta, joten koitin laskea numeroita saadakseni nukuttua.

Kun he astelivat kirkkoon sisään ja häämarssi soi, perhosia lenteli vatsanpohjalla. Kun hän näki miehensä tulevan käytävällä vastaan, hän ei voinut estää kyynelten valumista poskiaan pitkin.

Liisa Skogsterille tilaisuus oli onnellinen ja ikimuistettava. Tällä viikolla ajatukset väistämättä tuntuivat liitävän takaisin viime lauantain hääpäivään.

Häät olivat kaikille neljälle yhteiset, koska tässä perheessä on totuttu pitämään yhtä. Nelikko on ollut myös aiemmin yhdessä Lapissa lomalla.

Siitä Liisa Skogster on iloinen, että hänen kaksi tytärtään ovat aina säilyneet läheisinä. Anna Skogster asuu edelleen vain hyvin lyhyen matkan päässä. Jos on asiaa, on helppo tulla käymään tai soittaa.

- On äitejä ja tyttäriä, joilla välit eivät ole kunnossa. On hienoa, että me voimme tehdä yhdessä jotain tällaista, Liisa Skogster sanoo.

- Kun kaksi sukupolvea juhlii yhtä aikaa, onhan se aika harvinaista.

Äidillä ja tyttärellä on aina ollut lähes sama maku, joten häiden yksityiskohtia oli helppo suunnitella. Moni asia juhlassa tapahtui kahteen kertaan. Hääkakkuja oli kaksi, samoin häävalsseja. Ja kirkossa alttarilla seisoi neljä ihmistä rinnatusten.

Häämatkalle ei sentään olla menossa yhdessä. Ja on toinenkin asia, joka äitiä ja tytärtä jatkossa erottaa. Sukunimi. Annasta tuli viime viikon lauantaina Koveluhta. Liisa yhdisti tyttönimensä ja miehensä nimen. Hän on nyt Aarnio-Paasela.