Teksti: Tuomo Björksten. Julkaistu Aamulehden SU Asiat -liitteessä 3.6.2007.
Nieminen, onko Nieminen täällä? Pitkä rivistö totisia miehiä ja muutama nainen tuijottaa eteensä. - Ei ole Niemistä paikalla? Tampereen poliisikoulun valintayksikön Pirjo Nurmi jatkaa huuteluaan.
Saisi Nieminen tulla jo, että pääsisimme aloittamaan. Onneksi ovi käy.
- Hei, oletko sinä Nieminen?
- Olen.
- No niin, kadonnut lammas löytyi!
Tunnelma Tampereen poliisikoulun pääsykokeiden toisessa vaiheessa on jännittynyt. Hiljaisuuden vallitessa Nurmi ohjaa ryhmänsä ensin toiseen rakennukseen, sitten toiseen kerrokseen ja lopulta pieneen luokkahuoneeseen, jossa hetken kuluttua jaetaan koetehtäviä.
Käytävillä tulee vastaan sekä siviili- että sinipukuisia nuoria miehiä ja naisia. He kaikki ovat poliisin arkkityyppejä. Katse on määrätietoinen ja ruumiinrakenne vanttera. Miehillä on lyhyet hiukset, naisilla yleensä poninhäntä.
Ja heistä jokainen voittaisi minut kädenväännössä.
Ensi vuonna täällä on yhteensä jo noin 1 000 opiskelijaa ja 200 henkilökunnan jäsentä, kun Poliisiammattikorkeakoulu muuttaa Espoosta tämän vuoden kuluessa. Pian siis kaikki Suomen poliisitoimintaan liittyvä koulutus on keskittynyt Tampereelle.
- Ensinnäkin onneksi olkoon teille kaikille, jotka pääsitte tähän toiseen vaiheeseen mukaan, Pirjo Nurmi sanoo, kun kokelaiden ryhmä istuu vaiteliaana pulpeteissa pienessä luokassa.
Ensin täytetään papereita. Yhdessä niistä kysytään suostumusta huumetestiin. Jos ei anna suostumusta testiin, karsiutuu saman tien. Jos antaa, mutta jää kiinni, karsiutuu. Säännöt ovat selvät. Lisäksi kaikkien kokelaiden taustat tutkitaan.
Tutkimuksen tekee suojelupoliisi. Jos kokelas on saanut sakot vaikkapa lievästä ylinopeudesta, se ei ole välttämättä este sisäänpääsylle, jos siitä kertoo avoimesti. Niin tai näin, rikosrekisteri kertoo joka tapauksessa totuuden.
- Korostamme rehellisyyttä hakuprosessin joka vaiheessa, Nurmi alleviivaa.
Kaikki tuntevat ne vanhat vitsit. Poliisit kulkevat aina kahden hengen partioissa, koska vain toinen osaa kirjoittaa ja toinen lukea. Tampereen poliisilaitoksella vitsaillaan aluksi, että se on todella totta, kunnes oikea syykin selviää.
Poliisin arkisessa työssä, kuten nyt vaikka juopuneen henkilön kantamisessa poliisiautoon, tarvitaan kahta ihmistä. Työturvallisuuskin on parempi, kun partiossa on kaksi.
Vuosien varrella poliisin aseenkäyttö on muuttunut. Esimerkiksi vielä 1972- 1974 poliisi käytti virka-asetta reilusti yli toistatuhatta kertaa. Ihmisuhrejakin tuli, mutta niistä ei pidetty tarkkoja tilastoja. Nykyisin poliisi ampuu enää muutaman kerran vuodessa eikä kuolonuhreja ole pitkään aikaan tullut.
Toisaalta poliisien koulutus ja pääsykokeet eivät ratkaisevasti ole viime vuosikymmenten aikana muuttuneet. Naisia poliisivoimissa on ollut koko itsenäisyyden ajan, mutta vasta 1980-luvun loppupuolelta lähtien naiset ovat voineet hakeutua poliisiksi ilman rajoituksia. Heidän määränsä on tasaisesti kasvanut ja tällä hetkellä neljännes poliiseista on naisia.
Vielä kaksi vuotta sitten varusmiespalveluksen suorittaminen oli pakollista Poliisikouluun hakeville miehille, mutta nyt siitäkin käytännöstä on luovuttu.
Vaikka Hervannan pääsykokeisiin hakeutuu nuoria, jotka ovat liikunnallisesti hyvin aktiivisia, nimenomaan tällaisia ihmisiä ei silti tarkoituksella haeta. Ylitarkastaja Jouko Pohjoismäki Poliisikoulusta harmittelee, että yleisöllä on edelleen väärä mielikuva. Kokonaispistemäärä kokeessa on 27, mutta fyysisen testin osuus on vain viisi pistettä. Äidinkielikin saa enemmän painoarvoa: sen osuus on kahdeksan pistettä.
- Terveelle nuorelle ihmiselle ei ole ylivoimaista läpäistä pääsykokeen fyysistä testiä, Pohjoismäki painottaa.
Yllättävän moni Tampereella kakkosvaihetta suorittava hakija on töissä ruokakaupassa. Se lienee silkka sattuma. Kunkin taustat käyvät selville ryhmätehtävässä, joka kuuluu olennaisena osana pääsykokeeseen.
Tällä kertaa hakijoiden tehtävänä on pohtia, kenelle kahdelle yhteiskunnan vaikuttajalle pitäisi antaa palkinto. Hiihtäjä-kansanedustaja Juha Mieto ja presidentti Martti Ahtisaari saavat enemmistön taakseen. Molemmat ovat isänmaallisia, hyviä esikuvia, hakijat perustelevat.
Yksi kokelaista on kuitenkin silminnähden närkästynyt. Hänen ehdotuksensa, PMMP:n laulajat Paula Vesala ja Mira Luoti, ei saa kannatusta.
Tamperelainen Hannele Maja, 19, on toteuttamassa lapsuuden haavettaan.
- Olen pienestä pitäen leikkinyt poikien kanssa. Pienenä halusin joko poliisiksi tai palomieheksi, mutta koska palomies on niin rankka ammatti tytöille, valitsin tämän helpomman, Maja virnistää.
Häntä eivät pelota poliisin ammatin vaaratilanteet, yllättävät kotikeikat tai väkivaltaiset humalaiset. Itse asiassa juuri monipuolisuus, se että saa panna itsensä likoon, on syy, miksi Maja haluaa poliisiksi.
- Minua ei ole todellakaan luotu minnekään neljän seinän sisälle!
Vaikutteet poliisin työhön hän sanoo imeneensä etupäässä televisiosta, esimerkiksi amerikkalaisesta CSI-poliisisarjasta (Crime Scene Investigation, rikospaikkatutkijat).
- Olen niin hidas kirjoittamaan ja lukemaan koetilanteessa, että olin ihan varma, etten pääse edes toiseen vaiheeseen. Mutta tänne aion silti yrittää niin kauan, kunnes pääsen sisään.
Ei poliisin työ suinkaan kaikkien nuorten haaveena ole.
Kun Opetusministeriön Opintoluotsi.fi-palvelu teki kyselyn 2 500 abiturientille keväällä 2006, poliisin työ sijoittui halutuimpien ammattien listalla yhdeksänneksi. Vastaavassa tutkimuksessa yläasteella poliisi oli kuudenneksi suosituin ammatti. Suosituimpia ammatteja olivat lukiolaisten keskuudessa diplomi-insinööri, opettaja, lääkäri, lakimies ja ekonomi.
Ehkä lukiolaiset ovat ottaneet selvää, millaista palkkaa eri ammattiryhmille maksetaan.
Vastavalmistuneen poliisin peruspalkka on Suomessa 1 600 euroa kuukaudessa ja erilaisten lisien kautta se voi nousta 2 500 euroon. Se on silti vähemmän kuin kaikkien suomalaisten keskimääräiset tulot, 2 600 euroa kuukaudessa. Peruspalkka on pienempi kuin esimerkiksi sairaanhoitajilla, joiden lähtöpalkka on noin 1 750 euroa kuukaudessa, mutta suurempi kuin palomiehillä, joiden lähtöpalkka Pirkanmaalla on noin 1 400 euroa.
Maja sanoo, ettei hän ole halunnut tutustua poliisin palkkaukseen. Itse työ on hänelle palkkaa tärkeämpi.
Käytävällä istuu mies. Hän odottaa ja odottaa. Istuu samassa asennossa minuutin toisensa perään. Ehkä jo kohta hänet kutsutaan harmaan oven taakse.
Poliisikoulun pääsykokeen toisessa vaiheessa on nyt siirrytty henkilökohtaisiin haastatteluihin. Toimistohuoneessa, säleverhojen takana hakijoilta kysellään myös henkilökohtaiseen elämään liittyviä kysymyksiä.
Vakioitujen kysymysten lisäksi kullekin hakijalle esitetään yksilöllisiä kysymyksiä. Kun haastattelu alkaa, haastattelijoilla on jo tiedossa hakijan valintakoemenestys, vaikka tämä ei sitä vielä tiedä.
- Pääsykokeen psykologisissa testeissä pyritään tunnistamaan esimerkiksi äkkipikaiset ja hyökkäävät tai henkisesti epätasapainoiset ihmiset, kertoo Poliisikoulun psykologi Piritta Terho.
Toisen vaiheen haastattelussa näkemystä syvennetään. Samalla testataan myös, onko hakijalla realistinen mielikuva poliisin ammatista.
- Minulta kysyttiin, mitä mieltä olen pakolaisista, kertoo Rovaniemeltä kotoisin oleva 21-vuotias Tommi Nurmi.
- Vastasin, ettei minulla ole mitään heitä vastaan.
Nurmi kävi suorittamassa pääsykokeen toisen vaiheen Oulussa. Ensimmäiseen vaiheeseen jokaisen on tultava Tampereelle olipa sitten kotoisin Helsingistä tai Utsjoelta, mutta toisessa vaiheessa Pohjois-Suomesta kotoisin olevien hakijoiden matka on vähän lyhyempi.
- Minua rupesi melkein pyörryttämään, huokaisee Tampereella asuva Antti Akonniemi, 25, oman haastattelunsa jälkeen.
- On se vaan jännää touhua!
Samaan hengenvetoon Akonniemi toteaa, ettei häntä silti jännittänyt. Hän on pääsykokeissa jo toista kertaa. Ensimmäisellä kerralla tie tyssäsi kirjallisiin kokeisiin. Monet hakijat kuiskivat käytävällä, että näissä kokeissa on helppo läpäistä fyysiset testit, ja varsinainen karsinta tehdään kirjallisessa.
- Nyt osasin ennakoida tilanteen ja ottaa ajankäytön paremmin huomioon, Akonniemi toteaa.
Nuorukainen on varastoesimies Tampereella toimivassa yrityksessä. Harrastuksiin kuuluu kuntosalia, lumilautailua ja koripalloa. Siis aika tyypillinen hakija täällä.
- Olen aina ollut sellainen back up plan, taustajoukko tai suojelija, hän hymähtää.
- Poliisin työ on pikkupoikien unelma, koska ammatti on niin tapahtumarikas.
Kaikkien unelma ei silti toteudu ihan heti. Poliisikoulusta valmistuneiden työllisyystilannetta selvittänyt ylikomisario Jarmo Koivisto kertoo, että tammikuun 2006 jälkeen valmistuneista poliiseista kolmannes on työttömänä. Tuolloin, puolitoista vuotta sitten valmistuneen kurssin poliiseista on työttömänä yhä kaksi. Yhteensä 44 on saanut työpaikan, heistä yksi tullista ja kaksi hälytyskeskuksesta. Loput toimivat koulutustaan vastaavassa työssä.
Heinäkuussa 2006 valmistuneesta kurssi 105:stä jopa 13 henkeä oli vailla työpaikkaa. Tilastopoikkeamaa ihmettelee Koivistokin, mutta syytä ei ole saatu selville.
Poliisien työllisyys on muuttunut heikompaan suuntaan tällä vuosituhannella.
- Koulutettavien määrä pyritään laskemaan arvioidun poistuman mukaan, Koivisto selvittää.
- Aikaisemmin valmistuvilla nuorilla oli heti tiedossa virka. Nyt monilla poliisilaitoksilla on rahatilanne niin tiukka, etteivät he voi nimittää ketään auki olevaan virkaan. Poliisi joutuu osallistumaan omalta osaltaan julkishallinnon säästötalkoisiin.
Uudessa hallitusohjelmassa poliisin henkilöstötarpeista "tehdään pitkän aikavälin suunnitelma".
- Mitä tämä sitten käytännössä tarkoittaa, se on vielä epäselvää. Varmasti epätietoisuutta on, mihin tämä kaikki johtaa, Koivisto sanoo.
Poliisikoulussa se on johtanut ainakin yhteen konkreettiseen muutokseen. Aiemmin aloituspaikkojen määrä Poliisikoulussa oli 408, tänä vuonna enää 360.
Toukokuun lopussa pääsykokeiden ensimmäisen ja toisen vaiheen tulokset ovat jo selvillä. Toisia on odottanut ilouutinen, toisia pettymys.
Varsinkin Akonniemen äänestä kuulee, että takaisku on ollut karvas. Hän ei päässyt läpi tälläkään kertaa.
- Katsotaan nyt mitä teen, mies pyörittelee.
- Omasta mielestäni kokeet menivät ihan hyvin.
Hän on käynyt myös ammattikorkeakoulun pääsykokeissa. Niiden tulokset ovat vielä tulematta. Myös työt varastoesimiehenä jatkuvat.
Tommi Nurmikaan ei päässyt läpi. Hän pyrkii Poliisikouluun ensi keväänä uudestaan.
Yksi on muita iloisempi. Hannele Majan taival lainvartijaksi alkaa syksyllä.