Valikko
 

Lehtijuttuja vuosien varrelta

Keskusta nälkäkuurilla

Puoluetukea nostettiin taloutensa tärvelleen keskustan aloitteesta. Raha kelpaa muillekin.

Teksti: Tuomo Björksten. Julkaistu Aamulehden SU Asiat -liitteessä 27.5.2007.

Tappio tämä on, olen pettynyt, lausahti presidenttiehdokas Matti Vanhanen jäätyään Sauli Niinistön ja Tarja Halosen jalkoihin presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella tammikuussa 2006.

Pettymys vaalikampanja oli myös taloudellisesti. Rahaa oli palanut yhteensä 2,4 miljoonan euron edestä, vaikka etukäteen arvioitiin, että 1,5 miljoonaa euroa riittäisi. Puolueen velkataakka on nyt ehtinyt kasvaa 1,6 miljoonan euron suuruiseksi eläkemaksut mukaan lukien. Tästä noin 450 000 euroa on pankkilainaa ja 500 000 euroa luotollisen tilin tappioita, jotka syntyivät juuri tuon hävityn presidentinvaalin aikana.

Kaikkien eduskuntapuolueiden puoluesihteerit tapasivat helmikuussa keskustan puoluetoimistossa. He sopivat yhteisesti, että valtion kassasta maksettavaa puoluetukea nostetaan. Aloite tuli Aamulehden tietojen mukaan keskustan puoluesihteeri Jarmo Korhoselta. Kutakin kansanedustajaa kohti rahaa tulee pian 90 000 euroa aiemman reilun 60 000 euron sijasta.

- Kaikki puoluesihteerit yhteisesti hyväksyivät korotuksen. En halua ottaa henkilökohtaisesti sen suurempaa roolia asiassa, Korhonen kommentoi.

Paikalla tapaamisessa oli myös perussuomalaisten puoluesihteeri Hannu Purho, joka ei vastustanut ehdotusta. Tästä huolimatta toukokuun alussa puolueen puheenjohtaja Timo Soini arvosteli kovin sanoin julkisuudessa puolueita rahan "törsäämisestä". Perussuomalaiset aikovat vastaanottaa korotetun puoluetuen Soinin esittämästä kritiikistä huolimatta.

Vaikka puolueiden toiminta on edelleen aatteellista yhdistystoimintaa, jäsenmaksut eivät keskustan taloudessa näyttele kuin korkeintaan sivuroolia. Puolueen budjetista 35 000 euroa tulee jäsenmaksujen muodossa. Se tekee vain 17 senttiä jäsentä kohti. Kun lehdistötukea ei lasketa mukaan, keskustan budjetti on kokonaisuudessaan noin kuusi miljoonaa euroa, josta valtion puoluetuen osuus on kolmannes. Loput rahat puolue kerää muun muassa seminaarien pääsymaksuilla ja vaaliristeilyillä. Jäsenmaksuilla on merkitystä lähinnä keskustan piirijärjestöille, joiden talous perustuu puolueen maksamaan puoluetukeen ja jäsenmaksuihin.

Keskustan hallintopäällikkö Aki Haaro kertoo, että varainhankinta keskustassa on ollut melko alkeellisella tasolla viime vuodet, mutta nyt toimintaa aiotaan "tuotteistaa".

Se tarkoittaa, että esimerkiksi seminaarien toteutus suunnitellaan aikaisempaa tarkemmin. Varainhankintatyötä keskustassa tekee nyt yksi kokopäiväinen henkilö.

Yksi säästökohde keskustalla on oma puoluetoimisto, josta on jäänyt eläkkeelle tai irtisanoutunut muutaman viime kuukauden aikana yhteensä neljä henkilöä. Jarmo Korhonen korostaa, että kaikki on tapahtunut työntekijöiden omasta aloitteesta. Tilalle ei kuitenkaan tässä vaiheessa palkata uutta väkeä.

- Pitää muistaa, että meillä on omaisuutta enemmän kuin velkaa. Puolentoista vuoden kuluttua puolue on täysin velaton. Ei tämä sen älyttömämpi tilanne ole, Korhonen toteaa.

Haaro on tosiaan luvannut vakauttaa puolueen talouden vuoteen 2009 mennessä.