Havaintovihko - Tuomo Björkstenin blogi

Ajatuksia, havaintoja ja kommentteja siihen, mitä tuolla ulkona tapahtuu

Month: Heinäkuu 2011

Ajatuksia uudesta journalismista

  1. Suomessa nähdään seuraavan 10-20 vuoden aikana iso joukko lehtikuolemia, jos toimittajat eivät uudista toimintatapojaan.
  2. Vanha uutiskärki on kuollut. Se, jossa uutisessa kerrotaan ensin tärkein, sitten toiseksi ja kolmanneksi tärkein tieto.
  3. Uudessa journalismissa on vain kaksi uutiskriteeriä: yllätyksellisyys ja tunne. Jos lehtijutussa ei ole mitään fiilistä eikä yhtään yllätystä, kukaan ei lue sitä, kertoopa se ihan mistä hyvänsä.
  4. Paras tapa välittää tunnetta on tarinallisuus.
  5. Tarinallisuus ei ole maalailua ja yletöntä adjektiivien käyttöä. Tarinallisuus on sitä, että toimittaja selvittää asiat perusteellisemmin kuin aikaisemmin. Tarvitaan paljon yksityiskohtia. Sen jälkeen toimittaja punnitsee yksityiskohdat tarkemmin kuin aikaisemmin, heittää turhat roskikseen ja kirjoittaa seikkaperäisen tarinan, joka on luettava, viihdyttävä ja selkeä. Kaikkea ei tarvitse yrittää kertoa. Pitää kertoa kaikki yllätyksellinen johdonmukaisesti.
  6. Tarina voi olla lehtijuttu, sarjakuva, grafiikka, lehtikuva, mikä vain.
  7. Jos toimittaja onnistuu liikuttamaan, ilahduttamaan tai tuottamaan oppimiskokemuksia lukijalle, toimittaja on onnistunut erinomaisesti.
  8. Huonoa tarinallisuutta on esimerkiksi sellainen, että pääjutussa kerrotaan vanhalla uutiskärjellä lakimuutoksesta ja kainalojutussa haastatellaan tavallista kansalaista, jota asia ei kosketa juuri lainkaan, mutta joka toimittajan pyynnöstä kommentoi jotain hataraa. Jotta tarinallisuus toimii, sitä on löydyttävä pääjutusta asti. Lisäksi haastateltavien pitäisi liittyä aiheeseen erittäin kiinteästi.Lakkouutinen on tylsä, jos siinä kerrotaan, että työntekijät vaativat viiden prosentin palkankorotusta ja työnantaja tarjoaa yhtä. Uutisesta tulee kiinnostava vasta, kun kerrotaan, mistä työntekijät saivat päähänsä juuri viiden prosentin korotuksen, miksi työnantajaa jurppii niin paljon, ettei korotusta voida myöntää ja niin edelleen.Huonoa tarinallisuutta on myös iltapäivälehtimäinen mässäily, jossa kaikki tunteet vedetään överiksi. Tunnetta ei tarvitse alleviivata lukijalle, lukijat osaavat poimia lehdestä muutenkin aidot fiilikset ja yllätykset. Huonon tarinallisuuden huomaa esimerkiksi ilmaisusta “haastateltava X huokaa hiljaa”.
  9. Hyvä tarinallisuus ja tunne eivät edellytä jatkuvia uutisvoittoja. Usein jo sekin riittää, että on samat tiedot kuin kilpailijoilla, kunhan ne painottaa ja paketoi oikein. Omat uutisvoitot luonnollisesti lisäävät lukijoiden kiinnostusta.
  10. Uudessa journalismissa yleisön reaktioita pitää analysoida aikaisempaa tarkemmin. Juttu on hyvä, kun se puhututtaa. Myös hyvät uutiset voivat kerätä huomiota. Jatkojuttujen jalostaminen keskustelusta on paikallaan.Yleisön huomioiminen ei kuitenkaan tarkoita, että yleisöä tarvitsisi ottaa mukaan juttujen tekemiseen. Suomessa on vain vähän ihmisiä, jotka haluavat olla jatkuvassa yhteydessä toimitukseen.

Valmis

Kirjani tekstit ovat valmiit. Olen tehnyt sen! Minä kirjoitin kaiken tämän! Sain sen valmiiksi!

Tuuletan tietokoneen ääressä. Tähän onkin mennyt lähes koko kesä. Ahkeraa puurtamista ja välillä turhautunutta netissä surffailua, kun inspiraatio on loistanut poissaolollaan.

Vaan nyt se on valmis.

Huomasin jo aiemmissa teksteissä joitakin virheitä, mitkä pitää korjata. Muutenkin kirjassa on varmasti paljon editointityötä jäljellä. Nyt voin kuitenkin hyvillä mielin lähettää sähköpostia kustannustoimittajalle, että tämä ensimmäinen ja suurin rutistus on valmis.

Myös kuvat alkavat olla kasassa. Tai ainakin tällä hetkellä näyttää siltä.

Jee!

Kiitos kanahaukalle

Harmittelin aikaisemmin, että tarvitsisin kirjaani varten kanahaukasta kuvan. Ei sellaista silhuettia taivaalla, vaan kuva mielellään aikuisesta linnusta metsässä.

Uskomatonta, mutta eilen se onnistui! Ehdin kytätä kuvauskojussa vain 35 minuuttia, kun toivomani tilanne tapahtui: kanahaukka laskeutui eräälle juurakolle ja minä sain tykittää sydämeni kyllyydestä kuvia, kun se pitää kiinni saaliistaan ja odottaa, että toinen emo tulisi hakemaan sen poikasille.

35 minuuttia! Joskus se on helppoa.

Kuvia keikalta voi katsella valokuvablogissani.

Kanta-Hämeen poliisi tiedottaa kesärunolla

Tämänpäiväinen tiedote kokonaisuudessaan. Nyt vietetään Eino Leinon sekä runon ja suven päivää.

“Läpi poutaisen yön valvoi poliisi
Voi kun ain näin rauhaisaa olisi

Ei noussut pientä ei suurta rikosta
Rauhaiselosta tarjoamme suurkiitosta

Kansa lomailee
Elämä hymyilee

Hyvää runon ja suven päivää”

Ota kantaa ja vaikuta, mitä kuvia tulee kirjaani

Kaakkurikirjaani on tulossa kuvia suomalaisilta soilta, koska ne ovat tyypillisiä kaakkurin pesimäpaikkoja. Ota kantaa kommenteissa, kumpi on mielestäsi kauniimpi suo ja ansaitsisi tulla kuvatuksi kirjaan?

Ensimmäinen vaihtoehto on Kotkanneva Kälviällä ja toinen Kauhaneva Kauhajoella.

Tule sumu, tule sumu, tule sumu

Olen odottanut tänä kesänä sumua kuin lottovoittoa. Vielä ei ole onnistanut. Juhannuksena sain joitakin kuvia, mutta en ollut sellaisessa paikassa, jossa olisin voinut edistää kirjaprojektiani.

Tavoittelen sumukuvia yhdeltä todella upealta kaakkurireviiriltä, jossa olen käynyt tänä kesänä kuvaamassa. Viime kesänä onnistuin toisella reviirillä noin tunnin ajomatkan päässä kotoani. En kuitenkaan malta tyytyä yksiin kuviin, haluaisin usvakuvia lisää.

Ajatelkaas, käkkärämäntyjä suolla, kaakkurit lipumassa hiljalleen pitkin tyyntä vettä ja sumu taustalla. Siinä elementtejä luontokuvaajan unelmakuviin.

Nyt pitäisi vain ensin tulla kirkas yö ja sumua. Toivotaan, toivotaan.

Powered by WordPress & Theme by Anders Norén