26.

huhtikuuta 2009

Epärehellisiä argumentteja

Julkaistu klo 14:27
(Päivitetty 9. toukokuuta 2009 klo 10.38)

Yle-verosta käydyssä keskustelussa ei näköjään ihan koko ajan piitata totuudesta. Opiskelijoita edustava Suomen ylioppilaskuntien liitto arvostelee Yle-maksua, koska tiukan budjetin opiskelija ei voisi säästää olemalla ilman televisiota.

Eihän tässä siitä ole kyse. Lähes kaikilla opiskelijoilla on televisio tai digi-tv-kortti tietokoneessa. Suurin osa opiskelijoista ei vain maksa tv-lupamaksua ja nyt he joutuisivat ihan oikeasti maksamaan käyttämästään palvelusta.

Ymmärrän, että asia kismittää, mutta sen voisi sanoa ääneen.

  

7 kommenttia artikkeliin “Epärehellisiä argumentteja”

Tero Heiskanen kirjoittaa:

27.4.2009 klo 8.27

“Suurin osa opiskelijoista ei vain maksa tv-lupamaksua”, minusta tämä kuulostaa siltä, että vaatisi lähteen. Tarkoitatko, että: “Suurin osa” = yli 50%?


Tuomo Björksten kirjoittaa:

27.4.2009 klo 13.39

Tero: Suurin osa on matemaattisesti yli 50%. :-) Mitään tilastoa tv-maksua välttelevistä ei ole tehty, mutta esimerkiksi katsaus omaan tuttavapiiriin osoittaa, että useilla on tv, mutta harva maksaa sen katselusta. Monilla on tiukka taloustilanne ja yli 200 euron maksua pidetään korkeana.

Kritisoin kuitenkin sitä, että opiskelijoiden haluttomuutta maksaa ei tunnusteta julkisessa keskustelussa, vaikka tunnen ihan oikeasti paljon ihmisiä, jotka eivät maksa tv-lupamaksua.


JukkaV kirjoittaa:

27.4.2009 klo 18.37

Kun olin itse opiskelija, en omistanut televisiota (viritintä, laitetta jolla olisi nähnyt tv-lähetyksiä). Säästin tarkoituksella.

Tälläkin hetkellä tunnen monta opiskelijaa joilla ei ole tv:tä, ihan siksi että a) sieltä ei tule mitään katsomisen arvoista ja b) siinä säästää rahaa.

P.S, kuvaako tuo MUTU tiedon käyttäminen faktana yleisemmin journalistista linjaasi, vai onko tämä vain erikoistapaus?

P.P.S, esitän väitteen että suurin osa opiskelijoista on TV luvan suhteen rehellisiä. (väite perustuu satunnaisotannalla suorittamaani tutkimukseen tuntemieni opiskelijoiden keskuudessa)


Tuomo Björksten kirjoittaa:

28.4.2009 klo 11.48

Jukka: Minulla on täysin päinvastaisia kokemuksia kuin sinulla. Journalistinen linjani on luottaa omiin havaintoihini. Sen myönnän, että “suurin osa” oli ilmaisuna harhaanjohtava ja liioitteleva.


Jasso kirjoittaa:

7.5.2009 klo 18.33

Suomen ylioppilaiden liitto arvostelee Yle-maksua, koska tiukan budjetin opiskelija ei voisi säästää olemalla ilman televisiota.
Eihän tässä siitä ole kyse.

Hah! No nimenomaan siitä tässä on kyse. Tähän on helppo löytää kaksi eri tekijää.

Ensinnäkin yllättävän moni nuori on kasvanut uudenlaiseen mediaympäristöön, jossa TV:n merkitys on olematon. Prosenttiosuus alle 25-vuotiaista, joka omistaa TV:n on selvästi pienempi kuin vastaava osuus vanhemmassa ikäpolvessa. TV on kämpässä lähinnä tottumuussyistä – kun kerran lapsena kotonakin oli. Mutta välineenä TV on vanhanaikainen: samat tarpeet on nykyään täytettävissä helpommin ja joustavammin. TV:stä on siis helppo luopua, jos niin vain haluaa tehdä, eikä sitä luopumisen jälkeen enää kaipaa. Yleisimmillään TV on taustakohinaa, joka on helppo korvata.

Toinen tekijä on nimenomaan valinnan vapaus. Nykyisellään on todella helppoa omistaa TV ja jättää lupa maksamatta. TV on härskille kansalaiselle käytännössä ilmainen. Jos TV:n pitäminen ilman lupaa olisi vaikeaa, olisi TV vieläkin harvemmassa nuoressa opiskelijataloudessa. Yleisen YLE-maksun myötä “tiukan budjetin opiskelijan” mahdollisuus pitää menot kurissa TV:stä luopumalla katoaa kokonaan. Merkityksettömästä viestintävälineestä tulee pakollinen kallis riesa (=menoerä), eikä riesasta voi luopua vaikka haluaisi.

On loukkaavaa väittää, että Suomen ylioppilaiden liiton (SYL) lausunnon tarkoituksena olisi taata nykyisen käytännön mahdollistama rosvoamisen helppous. TV-veron vastustaminen ei automaattisesti tarkoita nykyisen lupamaksuvalvonnan kannattamista. Nykykäytännössä ei ole pakollista valintaa pitääkö rahat vai TV:n. Tämän epäkohdan korjaamisen ei silti pidä tarkoittaa valinnan rajoittamista ja tuloihin nähden kohtuuttomien maksujen pakottamista. Maksun merkittävyyttä voi hakea vaikka siitä, että SYL:n mukaan joka neljäs opiskelija elää köyhyysrajan alapuolella.

Kysymys ei siis todellakaan ole siitä katsotaanko TV:tä vaan siitä, halutaanko TV:tä katsoa myös sillä ehdolla, että se maksaa. Mainitulla tiukan budjetin opiskelijalla vastaus tähän kysymykseen on nykyään ehdoton ei. TV ei ole välttämättömyys. TV ei ole hintansa arvoinen. Tilannetta voisi verrata vaikka siihen, että kaikkien kansalaisten pitäisi maksaa ajoneuvoveroa ja kuukausittainen joukkoliikenteen kausikortti riippumatta siitä omistaako ajoneuvoa tai käyttääkö julkista liikennettä. Ei. Kaikki eivät omista ajokorttia tai matkusta bussilla. Kaikki eivät myöskään edellytä elämäänsä televisiota.


oblomov_jr kirjoittaa:

9.5.2009 klo 10.32

Oikaisu: SYL on Suomen ylioppilaskuntien liitto, ei ylioppilaiden liitto.


Tuomo Björksten kirjoittaa:

9.5.2009 klo 10.38

Kiitos huomiosta. Korjasin virheen tekstissäni.



Kommentoi artikkelia


XHTML: Voit käyttää näitä muotoiluun: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>