Mediakentällä on käynnissä eriskummallinen sota. Suomen lehdistö ja kaupalliset tv-kanavat taistelevat Yleä vastaan. Tänään taistelu leimahti kunnolla liekkeihin, kun eduskunnan asettama työryhmä julkaisi Ylen rahoitusta koskevan raporttinsa.

Viestinnän keskusliitto oli heti sitä mieltä, että raportti on “suuri pettymys”. Sanoma Newsin toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen kuvaili raporttia “pelättyäkin pahemmaksi Pasilan tilaustyöksi”.

Keskustelua Ylen roolista on tietysti hyvä käydä, mutta tässä sodassa argumentit ovat menneet täysin överiksi. Viestinnän keskusliiton jäsenille tarkoitetussa salaisessa muistiossa Ylen toiminnan nähdään aiheuttavan jopa sanomalehtien lakkautuksia ja työpaikkojen menetyksiä.

Kyse näyttää olevan ennemminkin siitä, että media-alalla ollaan erittäin hermostuneita. Syynä on internet, jonka pelätään tuhoavan suuren osan kaupallisen median tulovirroista. Lisäksi taantuma painaa päälle. Jostain sille kaikelle pitää keksiä syntipukki.

Ylen toimitusjohtaja Mikael Jungner yrittää omalla tahollaan keksiä Ylelle paljon tekemistä voidakseen perusteella, miksi yhtiö tarvitsee vuosittain niin paljon rahaa kuin se nyt käyttää. Jungner ei ole missään vaiheessa perustellut, miksi Ylen pitää käynnistää ensi vuonna uusi päivittäinen saippuasarja tai mihin Kotikatua tarvitaan. Tai miksi Ylen piti ostaa HBO:n sarjoja isolla rahalla, vaikka samat sarjat ovat pyörineet kaupallisilla kanavilla.

Silti Viestinnän keskusliiton ja muutamien sanomalehtikonsernien kritiikki Yleä kohtaan ontuu. Kiistan kohteena ovat olleet esimerkiksi kauppakeskusten valotauluilla näkyvät uutiset. Lehtien mielestä Ylen ei pitäisi näyttää uutisiaan sellaisissa paikoissa – valotaulujen tulisi olla STT:n yksinoikeus.

Mediakonsernit kritisoivat Yleä asioista, jotka ovat tuskin vaivaiskoivua isompia. Hermostuneisuutta aiheuttavan markkinatilanteen johdosta lehdet syyllistyvät savolaiseen kateuteen, joka on pohjalaisen kateuden vastakohta. Savolaisessa kateudessa naapurille yritetään järjestää mahdollisimman kurjat oltavat. Pohjalaisessa kateudessa yritetään olla vähän parempia ja hienompia kuin naapuri.

Jokainen ymmärtää, että mediatalojen savolaiskateus Yleä kohtaan ei johda mihinkään hyvään.

P.S. Helsingin Sanomat ei jätä epäilyksen varaan, miten konsernin johto suhtautuu Yle-raporttiin. Sanoma Newsin puolueellinen diskurssi lyö läpi heti HS.fi:n pääuutisena. Samaan aikaan toisaalla Ylen Mikael Jungner pitää raporttia “kunnianhimoisena”.