Joskus lehdissä käy niin, että valokuvaajan huonoimmat kuvat tulee julkaistua ja parhaimmat säilyvät arkistossa. Se ei ole itse asiassa yhtään harvinaista, mutta en ole vielä keksinyt ilmiölle syytä. Ehkä lehdentekemisen ikuiset kompromissit vesittävät joskus parhaan laadun.
Arvioin edellisessä kirjoituksessani Suomen Kuvalehden Petri Kaipiaisen kuvia Mosulista tavanomaisiksi. Nyt kun katsoin SK:n Flash-koosteen Mosulista, totesin, että taas on jäänyt monta huippuruutua julkaisematta lehdessä.
Ehkä ensi kerralla sitten…
5 kommenttia artikkeliin “Huonoimmat kuvat lehteen”
jore puusa kirjoittaa:
18.5.2008 klo 14.48Mikä on HYVÄ kuva??????
Mikä huippuruutu?????
Jälleen kerran: “Keskitysleirillä kasasta kuolleita juutalaisia otettu kuva on SS miehen mielestä hyvä kuva mutta kuolleitten omaisten mielestä huono.”
Kannattaa ihan hiukan miettiä ennenkuin kirjoittaa oivaltamatta jutun, otsikon, ingressin, kuvien jne kontekstia.
Tuomo Björksten kirjoittaa:
18.5.2008 klo 18.03Ajattelin toki SK:n jutun kontekstiakin hetken. Ammattitoimittajana sellaisia asioita tuskin voi olla ajattelemattakaan. Netissä näkyvissä kuvissa elämä Mosulissa maistui paljon kouriintuntuvammin kuin monissa niistä kuvista, joita SK julkaisi printtiversiossa.
Tuomo Björksten kirjoittaa:
18.5.2008 klo 18.12Jäin vielä miettimään Jore Puusan kommenttia. Juttukokonaisuuksiahan voi rakentaa lehdessä kahdella tavalla. Joko niin, että valitaan parhaat kuvat ja rakennetaan otsikko ja ingressi niiden ympärille tai niin, että keksitään valmis otsikko ja ingressi ja sovitetaan kuvat niihin. Reportaaseja tehdessä toimii parhaiten ensimmäinen vaihtoehto.
jore puusa kirjoittaa:
18.5.2008 klo 23.33Juttukokonaisuus rakennetaan vain ja ainoastaa lehden ilmoittajien ehdoilla.
Jos juttu on liian visuaalinen ja voimakas se syö lehden ilmoituksilta voimaa, siis niiltä ilmoituksilta jotka ovat juttua lähellä.
Tai jos jutun kuvissa on liikaa yhteiskuntakritiikkiä ei niitä kuvia julkaista.
lehdet eivät enää toimi journalismin ehdoin vaan.
1. Aineiston hinnan perusteella.
2. Aineiston sopivuuden ja ( sopimattomuuden) perusteella.
3. Juttukokonaisuuksien mahdollisen ärsyttävyyden liennytyksen perusteella.
4. Yhteiskunnallisten sitoumusten rajoissa…SK PT on pappi!
ym ym…
ja jossain viimeisten joukossa tulee journalismi.
Kuvasin pari vuotta sitten lasten päivähoitajaa, rouva oli kännissä ,paikat sekaisin ja lapset likaisia, koska oli unohtanut kuvauspäivän. Kuvissa näkyi jotain joka oli totta, vaihdettiinko juttu kuvien mukaiseksi…ei. Kuvaaja vaihdettiin toiseen joka kuvasi oikein ja juttuun sopivat kuvat ja jälleen yksi lehti sulki ovensa.
Jos kuvaaja ajattelee ja tekee journalismia on hän entinen kuvaaja.
jore puusa kirjoittaa:
21.5.2008 klo 16.39Miksi???
Miksi ihmeessä tässä maassa ei ole keskustelua?
Mihin se loppuu?
Miksei se edes ala?
Mutta kaikki me tiedämme miten huonosti suomalaiset voivat.
Kommentoi artikkelia