Tämän viikon ajankohtaiseksi mediapohdinnaksi on noussut kysymys siitä, miksi Keskisuomalaisen uutinen jäälle heitetyistä kivistä on niin suosittu Keskisuomalaisen verkkosivuilla. Asiasta kirjoittavat sekä Kari Haakana että Keskisuomalaisen toimittaja Ville Lämsä.

Lämsä kirjoittaa:

“Kun tulin maanantaiaamuna työpaikalle, katsoin verkkopalvelun kävijätilastoja. Uutinen ‘Kiviä heitelty Jyväsjärven jäälle’ oli kerännyt aivan törkeästi lukijoita. Se nousi lokakuussa avatun palvelun kaikkien aikojen kuudenneksi luetuimmaksi jutuksi – luetummaksi kuin esimerkiksi yksikään Jokelan koulusurmiin liittyvä uutinen.

(…)

Minua jäi mietityttämään lukijamäärän ja kommenttien epäsuhtaisuus. Kommentoijien mielestä juttu on lähinnä merkityksetöntä roskaa, enkä minäkään löydä siitä kovin suurta yhteiskunnallista ulottuvuutta.

Mutta miksi te klikkaatte sitä kuin hullut? Onko teillä huono maku?”

Kari Haakana arvelee, että kyseessä on viite hyperpaikallisen uutisoinnin lopullisesta läpilyönnistä. Itse kuitenkin epäilen, että syy on toinen ja siihen viitteitä antoi Jouni Tervon juttu Helsingin Sanomissa suomalaisten lehtien verkkopalveluiden kävijämääristä.

Kaleva ja Aamulehti ovat siitä poikkeuksellisia lehtiä, että niiden verkkopalveluissa käy yli 100 000 viikkokävijää. Samaan eivät muut maakuntalehdet yllä. Kun Jokelassa ammuttiin marraskuussa, tietoa oli saatavilla nopeasti useista eri lähteistä. On maalaisjärjellä ajateltuna todennäköistä, että lukijat hakivat tietoa suurimpien tiedotusvälineiden sivuilta. Niinpä esimerkiksi Iltasanomat tavoitti tuolloin 1,5 miljoonaa kävijää viikossa. Kasvua tavalliseen viikkoon nähden oli 5o%.

Tuntematta tarkemmin tilastoja veikkaan, että Keskisuomalainen ei tuolloinkaan kuulunut voittajiin uutiskilvassa. En tarkoita, että lehti olisi tehnyt aiheesta huonoja juttuja, vaan että suuret massat eivät yleisesti ottaen käy Keskisuomalaisen nettisivuilla, ei Jokelan tragediankaan aikoihin.

Tästä seuraa, että kun lehdellä sitten kerrankin on jokin sellainen uutinen, jota kenelläkään muulla ei ole, kuten vaikkapa hupaisa juttu kivistä Jyväsjärven jäällä, sitä käydään ahkerasti lukemassa ja siitä kerrotaan kavereille.