Jari Lindholm listasi blogiinsa Toimittajat-blogin innoittamana liudan virheitä, jotka hän kokee tehneensä uransa aikana. Lindholmin “virheet” tuntuvat niin miedoilta, että täytyy ihmetellä, eikö hän todella ole tehnyt yhtään vakavampaa mokaa uransa aikana?

Lainaus:

“Rekonstruoidessani silminnäkijäselostusten perusteella menneitä tapahtumia olen joskus käyttänyt adjektiiveja, joiden täsmällisyydestä en ole voinut olla varma.”

Hyvä, jos tämä on pahinta, mihin Lindholm on uransa aikana syyllistynyt.

Ajattelin jatkaa ketjua ja listata omia mokiani:

• Työskennellessäni paikallislehdessä vuosituhannen alussa irrotin kerran haastateltavan lausunnon niin pahasti asiayhteydestään, että sitaatin merkitys muuttui kokonaan. Teko oli tahaton, silkkaa huolimattomuutta, mutta iso virhe silti.
• Syksyllä kirjoitin lehteen haastateltavan nimen tahattomasti väärin. Virheellinen nimi oli kuitenkin sen verran “hassu”, että virhe vaikutti jo kunnianloukkaukselta.
• Jokela-reportaasissani oli tökerö asiavirhe, joka johtui jälleen huolimattomuudesta tekstin viimeistelyssä. Rehtoria ei ammuttu ensimmäisenä, toisin kuin tulin väittäneeksi jutussani.
• Kerran kesällä luulin ymmärtäneeni EU:n julkaiseman tilaston sisällön ja tein sen perusteella lyhyen uutisen. Kävi ilmi, että olin tulkinnut tilaston täysin väärin.

Näitä on enemmänkin, mutta muita virheitäni en juuri nyt muista.

Lopuksi virhe, johon minä, Jari Lindholm ja joka ikinen toimittaja tässä maassa on syyllistynyt vähintään kerran tai useammin: olemme tehneet juttuja, jotka ovat olleet tylsiä, epäjohdonmukaisia, huonosti kirjoitettuja ja siksi lukijalle käsittämättömiä. Toimittajan ammattitaitoa on kyky hankkia nopeasti ja tehokkaasti luotettavaa tietoa käsiteltävästä aiheesta ja kyky kirjoittaa tiedot tyylikkäästi ja kiinnostavasti lehteen. Kuinka usein olemmekaan hankkineet hyvät tiedot, mutta pilanneet jutun kirjoittamalla tekstin niin huonosti, ettei monikaan lukija ole jaksanut juttuamme lukea?

Voisin luvata uuden vuoden kunniaksi, etten tee näitä virheitä enää ikinä uudestaan, mutta tiedän, että lupaus on turha, sillä luultavasti mokaan yhtä hyvin alkavana vuonnakin. Täytyy vain toivoa, että tasapainon vuoksi onnistun yhtä monta kertaa kuin epäonnistun.