Olen tähän asti kieltäytynyt kommentoimasta täysin yliarvostettua Lehti-satiirisivustoa, jota ylläpitävät tiettävästi Jyväskylän yliopiston journalistiikan opiskelijat. Omasta mielestäni hauska satiiri ei ala sillä, että tekstiin ripotellaan tukku kirosanoja ja liitetään se ajankohtaiseen aiheeseen, mutta toistaiseksi olen ajatellut, että sananvapauden nimissä huono tekstikin on sallittava.
Sitä en nyt kuitenkaan ymmärrä, arvoisat Lehteä kirjoittavat opiskelijanulikat, miksi Tuusulan tragediasta on tehtävä pilaa? Lehden kirjoittajat yrittävät myös tehdä mediakritiikkiä epäonnistuen siinä surkeasti.
Hävetkää.

12 kommenttia artikkeliin “Satiiri osoitti surkean tasonsa”
Lehden satunnainen lukija kirjoittaa:
10.11.2007 klo 19.06Tragediasta on tehtävä pilaa sen vuoksi, että huumori on yksi ihmisen tehokkaimmista keinoista käsitellä ikäviä tapahtumia ja pahaa oloa.
Se että sinä olet tyhmä, huumorintajuton ja tekopyhä ei vähennä Lehden artikkelien arvoa juurikin tällä hetkellä.
Samuli kirjoittaa:
10.11.2007 klo 19.29Jari Lindholm bloggasi Jokelan jälkipyykin alkumetreillä, että
Olen samaa mieltä, ja pidän Lehden tyylistä kritisoida “meidän muiden” järjettömyyksiä.
Kauko Säädin kirjoittaa:
10.11.2007 klo 20.01Millä tavalla kyseinen Lehden mediakritiikki epäonnistui surkeasti? Lehtihän osui täysin naulan kantaan jutullaan. Tv-kanavat ympäri maailman näyttävät miljoonille katsojille parhaaseen katseluaikaan ammuskelijan videoita ja samaan aikaan tv-toimittajat voivottelevat, kuinka valitettavaa on että ammuskelija saa ajatuksilleen huomiota.
En minäkään ammuskelijan videoita ja ajatuksia mistään YouTubesta nähnyt. Ne oli jo YouTubesta poistettu kun tapahtumasta kuulin, tv-uutisissa ja muissa ohjelmissa sen sijaan näin useita videoita ja vielä moneen kertaan. Netissä videot eivät myöskään itsestään pomppaa suoraan kenen tahansa silmien eteen, etsimällä niitä voi löytää. Nyt jo Ruotsissa jotkut pojat uhkasivat tappaa koulun rehtorin.
Tuomo Björksten kirjoittaa:
10.11.2007 klo 21.58En ota kantaa muiden tiedotusvälineiden puolesta, mutta ainakin meillä Aamulehdessä otettiin selkeä linja: ampujasta kirjoitetaan vain sen verran kuin on tasapainoisen tiedonvälityksen kannalta olennaista, ei yhtään enempää. Uhritkin tarvitsevat äänen. Sitä paitsi en ole samaa mieltä siitä, että tekijän videoilla olisi ainakaan suomalaisissa medioissa mässäilty.
erkka kirjoittaa:
11.11.2007 klo 0.18Kieltämättä tuo ensimmäinen lehden juttu oli kömpelö, mutta toinen ihan osuva. Kumpikaan ei tosin tee pilaa uhreista tai tilanteen vakavuudesta, vaan ensimmäinen teilaa murhaajaa ja toinen mediaa – molemmat ansaitsevat osansa. Kyllä monissa tiedotusvälineissä nähty hurskastelu ansaitsee vastapainonsa – vakavissakin tilanteissa.
Ymmärrän toki närkästyneen kantasi. Itsehän kävit tuusulassa kaaosta katsomassa, se antaa varmasti oman perspektiivinsä.
Jani Sourander kirjoittaa:
11.11.2007 klo 12.16Niinpä. Olen samaa mieltä, että näin vakavasta aiheesta on todella lapsellista tehdä pilaa, kuten:
“- Niille medioille antaisin kiitosta, jotka ovat tuoneet tämän teon alkeellisuuden ja tuomittavuuden esiin. On tärkeää, että teon seurauksia, kuten uhrien kärsimystä, tuodaan esiin. Tämä estää sitä, että tekijästä tulisi muiden mieleltään häiriintyneiden keskuudessa ihailtu, pohtii Mustonen.”, http://www.verkkouutiset.fi/juttu.php?id=117513g
1) Itse luulin että on media ja sen eri välineitä, eikä eri medioita. No mutta onneksi asiantuntijat tietävät paremmin.
2) Miten moralisointi ja sosiaaliporno ehkäisevät häiriintyneen mielen liikkeitä?
Ja lehti on varsin hauskaa viihdettä. Ajoittain jopa osuvaa mediakritiikkiä.
janne ikonen kirjoittaa:
11.11.2007 klo 20.07“meillä Aamulehdessä otettiin selkeä linja: ampujasta kirjoitetaan vain sen verran kuin on tasapainoisen tiedonvälityksen kannalta olennaista”
Jo nopea vilkaisu arkistoihin osoittaa, että esimerkiksi 7.11. Aamulehti otsikoi (viitaten ampujan perheeseen):
“Viiteen vuoteen eivät ole tervehdykseen vastanneet”
Kerrotko lyhyesti, miksi tämä yksittäisen naapurin mielipide oli tarpeen saattaa kaikkien tietoon? Kyseisen seikan nostamisella otsikkoon annetaan varsin selkeästi ymmärtää, että ampujan perhe oli jollain tapaa epänormaali, eikä halunnutkaan olla tekemisissä muiden kyläläisten kanssa. Mikä on se journalistinen kriteeri, jonka vuoksi tämä kuva pitää maailmalle antaa?
Tuomo Björksten kirjoittaa:
11.11.2007 klo 21.26Janne Ikonen: Kyseinen uutinen julkaistiin lehdessä kahden palstan pienehkönä uutisena sivun ylänurkassa. Se lienee oikea painotus jutun sisältämille tiedoille. Tämän enempää en osaa tuosta kyseisestä uutisesta sanoa, koska en ole sitä kirjoittanut enkä työskentele uutispäällikkönä. Tarkennan myös aiempaa kommenttiani sen verran, että olen osallistunut vain sunnuntaitoimituksen keskusteluihin Jokela-uutisoinnin painotuksista enkä siis tiedä, mitä varsinaisen uutistoimituksen puolella on keskusteltu. Voit halutessasi lähettää sähköpostia jutun kirjoittajalle tai jättää palauteviestin toimitukselle: http://www.aamulehti.fi/cgi-bin/palaute.cgi?group=aamulehtipalaute
Kaikki palautteet kootaan kerran viikossa sähköpostiviestiksi kaikille Aamulehden toimittajille. Palautteet ovat hyvin luettuja toimituksen keskuudessa.
Lehden satunnainen lukija kirjoittaa:
12.11.2007 klo 13.08“Kyseinen uutinen julkaistiin lehdessä kahden palstan pienehkönä uutisena sivun ylänurkassa.”
Eli jounalistisesti täysin ala-arvoista sosiaalipornoa saa julkaista, niin kauan kuin se vie alle kolme palstaa?
Totuushan on, että Lehden mediakritiikki tähän aiheeseen liittyen on osunut täysin maaliinsa, ja Tuomo Björkstenin kaltainen tekopyhyyden ruumiillistuma älähtää vain jos kalikka satuttaa. Lehden uutisointi aiheesta on ollut paitsi hienotunteisempaa uhreja kohtaan, myös kaikin puolin journalistisesti laadukkaampaa kuin Aamulehden vastaava. Suosittelen Björkstenille ammatin vaihtoa.
Tuomo Björksten kirjoittaa:
12.11.2007 klo 19.38Lehden satunnainen lukija: Olen parhaimmillani toimittajana. Sori. Putkimiehenä saisin paljon enemmän vahinkoa aikaiseksi.
Topi kirjoittaa:
17.1.2008 klo 19.34Myöhäänhän tämä tulee, mutta Lehden mediakritiikki osui aivan naulan kantaan. Nyt Julkisen Sanan Neuvoston puheenjohtajan valinta on siirretty kannatusyhdistykselle, ja saappaita sovitellaan innokkaasti esim. entisille ja nykyisille (-kin?) päätoimittajille.
Onko puheenjohtajan pakko olla entinen päätoimittaja/toimittaja, jos toimitusten näkemys tulee näkyviin esim. varapuheenjohtajan tai rivijäsenten kautta?
Tuomo Björksten kirjoittaa:
30.8.2009 klo 12.06Huomasin näin parin vuoden jälkeen, että Lehden alkuperäinen teksti, johon viittasin, on poistettu verkosta. Voiko tästä päätellä, että tekstin kirjoittajat ryhtyivät katumaan sanojaan?
Kommentoi artikkelia