Sähköpostiin tupsahti mieluisa viesti: “Helsingin Sanomien tilaukseesi kuuluva HS Digilehti on valmiina otettavaksi käyttöön.”
Voi pojat, tätä on odotettu.
Olen ollut Helsingin Sanomien päivittäinen tai lähes päivittäinen lukija muistaakseni noin 11 tai 12 vuotta. Tähän asti en ole itse maksanut tilaustani, joten olen saanut ilman suurempia etuja pelkän paperi-Hesarin, NYT-liitteen ja Kuukausiliitteen. Nyt tilasin lehden ensimmäistä kertaa omalla nimelläni opiskelijatilauksena.
Tilaushintaan sisältyy paperilehden lisäksi koko lehti Flash-muotoisena verkossa sekä rajoittamaton lukuoikeus Hesarin tekstiarkistoon, joka kattaa kaikki jutut vuodesta 1990 lähtien.
Mieletöntä! Kuinka monet kerrat olenkaan joutunut palaamaan vanhoihin lehtiin mielenkiintoisen jutun perässä tai vain kerätäkseni taustatietoja omaa toimittajan työtäni varten. Tähän asti olen säästänyt nurkkiini isot pinot lehtiä tai leikannut sivuja talteen. Olen jopa maksanut muutaman euron kertalukuoikeudesta, kun ollut pakko saada pääsy arkistoon.
Ja tämä kaikki tulee nyt minulle 132,50 eurolla vuodessa!
Kotini pysyy siistinä, kun voin heittää Hesarit saman tien menemään. Jos tarvitsen eilistä lehteä, ei muuta kuin Hesarin sivut auki, sisäänkirjautuminen ja kaikki jutut ovat ulottuvillani. Vaikka digilehden käyttöliittymässä on ehkä vielä jonkin verran kehitettävää, se on kuitenkin nopea ja siitä löytyy olennainen tulostusnappi, jolla saan jutut tarvittaessa pysyvään talteen PDF:nä.
Sovitaanko, että kaikki muutkin lehdet siirtyvät samaan käytäntöön?
4 kommenttia artikkeliin “Hesari koukuttaa”
Anna kirjoittaa:
26.8.2007 klo 21.46Mulla on viimeisen viikon hesarit lukematta, kiire kiire. Joku aamu olen avannut lehden ja taas kerran menettänyt hermoni hyvin nopeasti kun juttuja joutuu etsimällä etsimään mainosten seasta. Seuraavana aamuna en sitten viitsinyt edes yrittää, kolmantena unohdin ja avasin lehden taas, samat tulokset. Mainoksia jostain syystä tuppaa tulemaan kotiin ihan ilmaiseksikin, joten hesarin tilaus kyllä täällä loppuu heti kun mahdollista, yksi kolmen kk:n jakso taisi olla vielä edessä. Sigh.
Ja leffailta vetoa niitä lehtiä alkaa pinoutua sinne sun tänne vaikka kuinka yrität
Tuomo Björksten kirjoittaa:
27.8.2007 klo 9.21Noh, katsellaan vaikka parin kolmen viikon kuluttua kuinka monta leffailtaa olen sulle velkaa.
Luulen kyllä, että on sanomalehti-ihmisiä ja ihmisiä, joille ei sanomalehti sovi. Eikä siinä mitään pahaa ole, kun telkkarikin on keksitty ja varsinkin netti.
Minä olen aika laiska katsomaan tv-uutisia, kun ne tulevat aina väärään aikaan ja olen kauhean kärsimätön odottamaan, että muutaman ensimmäisen evvk-jutun jälkeen tulee se itseäni kiinnostava pätkä. Sanomalehdestä voi valita, mitä lukee, se on iso plussa.
Santeri Kyröhonka kirjoittaa:
27.8.2007 klo 12.29Netti-hesari on kyllä kätevä. Mitä sanomalehtiin tulee, niin muistanpa kun ~4 vuotta sitten eräässä Mediatalossa työskennellesäni R&D-puolen dirika totesi “Laajakaista on välttämättömyys, sanomalehti ylellisyyttä”
Yllättäen lehtiväki talossa ei hirveästi pitänyt tuosta lauseesta…
Mutta niin se ainakin minusta on. On ylellisyyttä upota ajan kanssa sanomahden pariin. Aikaa siihen ei vain tahdo löytyä…
Emma kirjoittaa:
28.8.2007 klo 12.39Voi räähkä. En ollut tajunnt ollenkaan, että tilaamalla paperilehden saa arkiston käyttöön maksutta. Olen, (tai siis työnantajani on) maksanut kymmeniä euroja ihan turhaan.
Mutta vaikka tekstiarkisto onkin verraton, “loppupeleissä” olen päätynyt jopa lukemaan mikrofilmejä. Välillä on tarvis tietää, miten juttu asettui sivulle ja oliko siinä kuvia, kuvatekstiä, infoboksia tai lisätietolinkkiä.
Kommentoi artikkelia