SAK hyllytti kohun saattelemana mainoskampanjansa, jossa näyttelijä Oiva Lohtander esittää härskiä kapitalistia, joka päättää duunareiden asioista, kun duunarit eivät vaivaudu vaaliuurnille. Mainokset ehtivät pyöriä televisiossa jo ennen varsinaista kampanjan tälle päivälle suunniteltua lanseerausta.

Nyt kun kampanja hyllytettiin “hyvien tapojen vastaisena”, mainosten tv- ja printtiversioita esitetään ilmaiseksi kaikissa fiksuissa ajankohtaisohjelmissa ja lehdissä. Mainokset leviävät myös netissä – edelleen maksutta. Kaikki asialliset sähköiset mediat uutisoivat tänään ja sanomalehdet huomenna, että SAK tekee uuden mainoksen hyllytettyjen tilalle. Vaikka uusien mainosten tekeminen maksaakin, SAK saa vähän kompensaatiota keräämällä poliittiselle viestilleen ilmaista huomioarvoa tiedotusvälineissä.

Kampanjaa paheksuivat erityisesti SDP:n ehdokkaat. Mielenkiintoista on kuitenkin, että SDP:llä on melko samanlaiselta vaikuttava kampanja, jonka yhdessä spotissa tyypillisiin keskijohdon vaatteisiin pukeutuneet miehet heittävät tikkaa tauluun, jota pitelee sihteeriltä vaikuttava keski-ikäinen nainen. Mainos toteaa: “Eihän se noin voi mennä” ja loppuun väläytetään SDP:n logo. Jos kerran SAK:n kampanjaa paheksutaan, miksei paheksuta SDP:n kampanjaa? Syy löytyy siitä, että paheksumalla SAK:n kampanjaa, SDP:n väki pyrkii tekemään pesäeroa palkansaajajärjestöön, joka kuitenkin hyvin tiiviisti on lobannut SDP:n puolesta. SDP:n puoluesihteeri Maarit Feldt-Ranta jopa totesi, ettei halua kommentoida “toisen organisaation” kampanjaa.

Jos minä olisin töissä SAK:ssa tai SDP:ssä, toteuttaisin mainoskampanjan juuri näin.

1. Ensin tehdään kiistanalainen kampanja, joka luo vastakkainasettelua kotimaiseen politiikkaan. Näin siksi, että vastakkainasettelussa äänestäjien on helpompi toimia tunteella.
2. Tämän jälkeen mainos vuodetaan etukäteen julkisuuteen ja varmistetaan, että mainokset näkyvät vähän jokaisessa ajankohtaisohjelmassa esimerkiksi vaalimainonnasta kertovien juttujen yhteydessä.
3. Sitten paheksutaan mainosta ja todetaan, että tarkoitus ei ollut suututtaa ketään.
4. Vedetään mainokset pois, mutta kierrätetään niitä kuitenkin kohun jälkipuinnin yhteydessä eri medioissa.
5. Tehdään uusia mainoksia tilalle – ja yllättäen niilläkin on parempi huomioarvo, kun mediaa aktiivisesti seuraavat kansalaiset odottavat, mitä tulee hyllytettyjen mainosten tilalle.
6. Jäädään odottamaan kasvanutta äänisaalista vaaleissa.

SAK antoi ymmärtää, että järjestön johto hyllytti kampanjan sunnuntaina. Mutta tuskin yksikään mainostoimisto voi valmistella poliittista kampanjaa ilman, että asiakas on perillä mainosten sisällöstä. SAK:n johto tiesi varmasti hyvissä ajoin mainosten sisällön. Niinpä hyllytyspäätös jätettiin viime tippaan, jotta edellä lueteltu kuvio toteutuisi parhaalla mahdollisella tavalla.

Näin politiikassa vaikutetaan. Yksinkertaistettu ja tunteilla ladattu viesti on jäänyt mieleen: jos duunari jättää äänestämättä, ahneet porvarit vievät potin ja purkavat hyvinvointiyhteiskunnan. Nerokasta etten sanoisi.