22.

helmikuuta 2007

Suden kaatanut metsästäjä antoi yhden haastattelun

Julkaistu klo 14:02

Kuhmoisissa kaadettiin lauantaina maa- ja metsätalousministeriön luvalla pantasusi Ursa, joka oli vieraillut pihapiireissä koirat mielessään. Kaadon tehneet metsästäjät sulkivat puhelimensa kaadon jälkeen eivätkä suostuneet antamaan haastatteluja tiedotusvälineille.

Kaadon tehnyt metsästäjä on kuitenkin antanut lausunnon Kuhmoisten Sanomille – ehkäpä siksi, että lehti tunnetaan paikkakunnalla uutisoinnista, joka ei ole ainakaan lieventänyt susiin kohdistettuja pelkoja.

Lehti on myös keskiviikkona ilmestyneessä uutisessa sopivan kritiikitön. Seuraavassa poimintoja jutusta:

“Naarassuden kaatanut mies ja koko porukka oli jahdin lopputulokseen tyytyväinen, sillä kaadetuksi tuli lauman johtajanaaras, kahdet pennut pyöräyttänyt ja pihapiireissa pahojaan tehnyt pantasusi Ursa, joka oli kaadon tehneen miehen mukaan ainakin kiimassa ellei jo kantava.”

Kyseisen suden lisääntymisajankohdalla ei ole merkitystä, paitsi siinä mielessä, että Kuhmoisissa äänekäs osa asukkaista vihaa lähtökohtaisesti susia – niinpä jokainen syntyvä poikanen on valmiiksi vihollinen.

“Orivesiläinen suden kaataja on myös sitä mieltä, että ihmisasumusten liepeillä viihtyvä susi on ihmiselle vaarallinen.

- Eräs alaskalainen kaveri luuli voivansa leikkiä susien kanssa, mutta joutuikin niiden repimäksi. Voihan olla, että sudet eivät syö suomalaisia, kun joidenkin kuulee väittävän susien olevan ihmiselle vaarattomia, mies lohkaisee.”

Haastateltava saa rauhassa heitellä ilmaan spekulaatiota susien vaarallisuudesta ilman, että toimittaja edes vaatii tarkennuksia. Näin niitä myyttejä ylläpidetään.

Metsästäjät ovat olleet enimmäkseen hiljaa kaadosta, sillä edellisellä kerralla susijahdin jälkeen metsästäjien toimista tehtiin tutkintapyyntö. Nytkin kaksi jyväskyläläistä juristia haluavat Keskisuomalaisen tietojen mukaan selvittää, ovatko lupaehdot täyttyneet.

Metsästäjät ovat kertoneet tulleensä häirityksi puhelimella ja siksi pysyttelevät nimettöminä. Häirinnältä suojautuminen arassa aiheessa onkin ihan ymmärrettävää. Kiintoisaa on kuitenkin, että jahtiin osallistui lauantaina 218 metsästäjää. Siihen joukkoon mahtuu aika monta innokasta, kaikista heidän raportoimistaan lieveilmiöistä huolimatta.

Kuhmoisten Sanomien keskiviikon numeron kakkossivulla on muuten Magnus Hagelstamin, Suomen suurpetoyhdistys ry:n aktiivin kirjoitus: “Susivaara ei valehtelemalla poistu”. Teksti alkaa pelottelevaan sävyyn vanhalla tilastolla suden 1800-luvulla syömistä lapsista. Näinkin niitä myyttejä ylläpidetään.

  

7 kommenttia artikkeliin “Suden kaatanut metsästäjä antoi yhden haastattelun”

Tursas kirjoittaa:

22.2.2007 klo 14.46

Kiitos tästä mediahuomiosta, vaikka huomiosi harmillinen onkin. Täällä Pohjois-Karjalassa tuo on arkipäivää. Vaikka ihmisten pelkoja ei saa vähätellä, tekee hyvää katsoa tilastoista, mikä meitä oikeasti tappaa.

Itse ainakin pelkään yöllä liikkuessani enemmän vastakkaisen sukupuolen edustajia kuin susia – mutta hei, minähän asunkin kaupungissa… Jokin aika sitten Helsingin Sanomissa oli erinomaisen toisenlainen artikkeli Suomen vaarallisimmista eläimistä. Ihminen pois lukien listan ykkössijaa taisi pitää koira, tuo suden lauhkea sukulainen.


Tuomo Björksten kirjoittaa:

22.2.2007 klo 15.02

Mainitsemasi Helsingin Sanomien juttu oli erittäin hyvä ja valtavirrasta poikkeava. Melkein harmittaa näin jälkikäteen, etten huomannut kehua sitä tässä blogissa.


Jukka Vuorinen kirjoittaa:

22.2.2007 klo 16.13

Wikipedian mukaan susi on ehkä tappanut suomessa ihmisen viimeksi 1880-luvulla. Ja kyseinen tapaus ei ole varma.

En tunne tarkemmin tuota Hagelstamin esittämää tilastoa, mutta esimerkiksi Wikipedia sanoo aiheesta (lapsisurmista 1800-luvulla) seuraavaa:

“Lähdekriittisesti todistettuja suden surmia ei ole yhtään. Kuolinsyyt merkitsi ylös paikallisen seurakunnan pappi – vanhempien antaman selityksen mukaan. Erityisesti sairaat tai vammaiset lapset vietiin metsään, mistä “susi” heidät vei. Kun kuolinsyitä alettiin tutkia, suden tekemiä surmia ei havaittu yhtäkään, mikä antaa aiheen epäillä, onko niitä koskaan ollutkaan.”

Seuraavasta osoitteesta voi lukea aiheesta lisää: http://fi.wikipedia.org/wiki/Susi

Muistaakseni Suomessa eniten kuolemantapauksia aiheuttava eläin on hirvi. Suomessa kun kuolee keskimäärin 10 ihmistä vuodessa hirvikolarissa.


Tuomo Björksten kirjoittaa:

22.2.2007 klo 16.44

Hirvi on myös muulla tavoin vaarallinen: jos kohtaat metsässä kiimassa olevan uroshirven, se saattaa hyökätä kohti. Tuolloin ihminen tuskin on kuolemanvaarassa, mutta iso hirvi saattaa aiheuttaa ruhjeita. Toisaalta perusmarjastaja harvoin törmää kiimaiseen uroshirveen, ellei liiku metsässä poikkeuksellisiin kellonaikoihin (esim. aamuyöstä), jolloin hirvet mielellään liikkuvat.


Teemu Lupatarkastaja kirjoittaa:

22.2.2007 klo 16.54

Hagelstamin puheenvuorossa oli myös mielenkiintoista tekstiä tieteellisestä intialaisraportista (lehdessä sana tieteellinen oli lihavoitu):

“…. Lapsi, joskus suden painoinen, otetaan kiinni niskasta, vyötäröstä, päästä tai reidestä. Syöminen tapahtuu etäisessä paikassa, 1 – 2,5 kilometrin kylästä päätellen löydetyistä vaaterievuista ja muista jäännöksistä.”


Tuomo Björksten kirjoittaa:

22.2.2007 klo 20.55

Hagelstam on muuten erikoistunut susivastaisten mielipidekirjoitusten tehtailuun eri lehtiin. Yksi mies työllistää koko maan sanomalehtien yleisönosastojen toimittajia.


Janne Heimonen kirjoittaa:

23.2.2007 klo 8.10

Keski-Suomalainen myös noteerasi ko. tapauksen. Petotutkija Ilpo Kojola oli antanut kommenttia siinä. Mainitsi mm. että lauman johtaja uros saattaa lähteä etsimään parittelukumppania lauman ulkopuolelta, joka saattaa aiheuttaa lauman hajoamisen. Lauman hajotessa lauman nuoret mitään osaamattomat sudet saattavat tulla pyörimään talojen pihaan helpon ruuan perässä. Eli noinkohan tästä johtajanaaraan kaadosta tuleekin vaan enemmän haittaa kun hyötyä ,)

Nooh.. ehkä seuraavan kerran miettivät asioita hieman pidemmälle, eikä vaan “hohoo, ammuttiin johtajanaaras, nyt ne varmaan kuolee koko lauma…”



Kommentoi artikkelia


XHTML: Voit käyttää näitä muotoiluun: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>