Bisnes.fi-lehti lopetetaan. Lehteä kustantanut Image Kustannus oli jo kolmas yrittäjä, joka koetti saada 10 000 levikillä pyörivästä lehdestä kannattavaa. Sinänsä huvittavaa, sillä pienessä valokuvauksen erikoislehtien genressä 10 000 levikkiin oltaisiin hyvin tyytyväisiä. Erkka kertoo, että lehden painos oli 20 000. Kustantaja on siis jo pidemmän aikaa painanut lehtiä kaksi kertaa enemmän kuin lehdellä on ollut maksavia lukijoita. Tiedättekö, mihin ylimääräiset lehdet ovat menneet? No tietysti ilmaisjakeluna potentiaalisille tilaajille. Ei ole näköjään kampanjointi auttanut.
5 kommenttia artikkeliin “Kun kymppitonni ei riitä”
erkka kirjoittaa:
28.11.2006 klo 21.16Hämmentävämpää on, että 10.000 levikistä 9.000 kappaletta on Tradenomiliiton tilauksia jäsenilleen… Könttätilaus käsittääkseni lasketaan mukaan levikkiin ainakin Levikintarkastuksen ohjeiden mukaan… paitsi jos liitto saa yli 85 % alennuksen verrattuna normaaliin hintaan. Se voisi kieltämättä selittää jotain?
Bisnes.fin kestotilaus ennen alennuksia oli 75e / vuosi, eli jos 85% alennuksella hintaa jää 11,25/vuosi/tilaus. Siitä vielä vähän pois ja kertaa 9.000… sopisiko kaavaan?
Tuomo Björksten kirjoittaa:
28.11.2006 klo 21.51Niin, voihan tuo ylimääräinen 10 000 olla toki myös juuri sitä Tradenomiliiton könttätilausta. En tosin ihan ymmärrä, miksi lehti myisi könttätilauksen yli 85% alennuksella. Sellainen tuskin on liiketaloudellisesti kovin järkevää, vaikka painokustannukset hyvin saisi katettuakin.
1 000 kappaletta ylimääräistä tilattujen lehtien päälle tuntuisi ihan järkevältä, joskin sellaisella määrällä lehtiä ei enää tehdä mitään kovin kummoista tilausmarkkinointia, mitä suurin osa aikakauslehdistä kuitenkin tekee jatkuvasti.
Kari Haakana kirjoittaa:
28.11.2006 klo 22.32Eihän kymppitonnin levikki sinällään lehteä dumaa, jos se kymppitonni on sellainen, jota ei millään muulla medialla saada kiinni. Esimerkkinä nyt vaikkapa Prosessori-lehti (joojoo, työnantajani julkaisee jne).
Bisnes.fi:llä ei tainnut tällaista etua olla. Olisi siis pitänyt saada levikkiä ylemmäs. Se vaati joko hynää tai pitkää pinnaa, mielellään molempia.
Marmain Mattias Erkkilä kirjoitti kyllä asiasta hyvin ja kitkerästi: http://www.marmai.fi/doc.te?f_id=1073288
Tuomo Björksten kirjoittaa:
28.11.2006 klo 22.42Osaisitko, Kari, asiantuntijana eritellä esim. Sanoma Magazinesin tietokonelehtien eroja? Mikä tekee Mikrobitistä, Tietokoneesta ja Prosessorista toisiinsa verrattuna riittävän erottuvia lehtiä, jotta ne kaikki kiinnostavat mainostajia ja saman kustantajan kannattaa niitä julkaista?
Kari Haakana kirjoittaa:
29.11.2006 klo 10.59Noista kolmesta Prosessori on tietenkin kaikkein omanlaisensa, se kun menee aivan käämitasolle ja tavoittaa varmaan kaikki puolijohdetekniikan suunnittelijat ja ammattilaiset tässä maassa.
Mikrobitti on perinteisesti ollut tietotekniikkaharrastajien lehti. Nykyisellään suunta on kai enemmän uuden tekniikan yleislehdeksi, varsinkin Hifi-kuvion jälkeen.
Tietokoneen sarkaa taas on ammattitasoinen tietotekniikka.
Mainostajissa eniten päällekkäisyyttä on varmasti TK:lla ja Bitillä, joskin erojakin löytyy. Esim. Nokia minostaa viimeisimmässä Bitissä N-sarjaa ja Tietokoneessa E-sarjaa. Fujitsu-Siemens taas mainostaa TK:ssa Xeon-palvelimia ja Bitissä Centrino-kannettavia. Noin niinku esimerkkinä.
Varmaan vastaavia eroja on myös saman kustantajan julkaisemissa naistenlehdissä, mutta minä en vaan niitä erota.
Kommentoi artikkelia