Artikkelin Miksi nimet lihavoidaan? kommentit

By: Tuomo Björksten

Tuomo Björksten — Mon, 30 Nov 2009 19:15:15 +0000

Minä olen Elina Lappalaisen kanssa samalla linjalla. Jos lihavoidaan, lihavoidaan sitten kunnolla.

By: Edith

Edith — Mon, 30 Nov 2009 19:12:46 +0000

Eikö kuolleita lihavoida? Kyllä mää lihavoin Stalinit, Hitlerit ja muut, paitsi jos peräkkäisiä nimiä listassa on 6 tai enemmän!

By: Elina Lappalainen

Elina Lappalainen — Mon, 30 Nov 2009 18:56:24 +0000

Absurdeinta lienee se, että kuolleiden henkilöiden nimiä ei lihavoida. Miksi? Ja entäs jos jättää lihavoimatta vahingossa jonkun joka elää – tai lihavoi jo kuolleen? Ja miksi vain oikeat nimet lihavoidaan – siis taiteilijanimiä ei?

Nimien lihavointi sinänsä helpottaa silmäilyä, mutta lihavoitaisiin sitten kaikki.

By: PA

PA — Mon, 30 Nov 2009 17:25:40 +0000

Minäkin olen päätynyt Juho Makkosen linjoille: olen olettanut, että nimet lihavoidaan, jotta juttua lukiessaan voi äkkiä vilkaista, kukas tämä tyyppi olikaan, jonka nimi mainittiin. Lihavomalla muuttuja tavallaan alustetaan, ja jatkossa siihen voidaan viitata suoraan, nörtianalogia puskee mieleeni.

Teosten kursivointi taas tehdään aina (jos tehdään), jotta tekstiä lukiessaan erottaisi, mikä osa on teoksen nimeä. Silmäilyä kursivointi ei lihavoinnin tapaan helpota.

Välillä tuntuu hassulta, kun luetellaan euroviisuehdokkaita ja nimellään esiityvät tuntuvat olevan etulyöntiasemassa yhtyeisiin, kun lihavoidut nimet hyppäävät silmille.

By: Olli Sulopuisto

Olli Sulopuisto — Mon, 30 Nov 2009 09:09:28 +0000

Oma suosikkini lihavointijärjettömyydestä on se, että esim. populaarimusiikista kirjoittaessa omalla nimellään esiintyvät tyypit (Ville Leinonen) lihavoidaan, mutta mites tehdään kun on bändin nimi perässä (Ville Leinonen & Valumo)?

Ai mitä? Ai että tässäkin olisi kyse vain jostain ikiaikaisesta perinteestä, jota tiedotusvälineissä uusinnetaan miettimättä hirveästi sen logiikkaa. En saata uskoa moista parjausta!

****

Apropoo: mites ruotsalaiset, saksalaiset ja ranskalaiset? Olettaisin kahden ensimmäisen vaikuttaneen suomalaisiin tapoihin aika vahvasti 1800- ja 1900-luvuilla.

By: Touko

Touko — Sun, 29 Nov 2009 17:22:26 +0000

Olen miettinyt samaa. Olisi myös kiinnostavaa tietää, onko kyseessä vain suomalainen käytäntö. Britannian lehdistö, esimerkiksi, ei lihavoi nimiä.

Sama on muuten mietityttänyt ingressin suhteen. Ingressi on erottamaton osa suomalaista aikakauslehti- ja feature-juttua, mutta sitä ei englanninkielisessä lehdistössä juuri harrasteta, ainakaan samassa muodossa…

By: Juho Makkonen

Juho Makkonen — Sun, 29 Nov 2009 16:52:19 +0000

Kun nimi lihavoidaan ensimmäisen kerran, on helppoa löytää pitkän tekstin seasta, milloin jostakusta henkilöstä puhutaan ensimmäisen kerran. Tällä logiikalla tietysti teosten nimetkin pitäisi kursivoida vain kerran, mutta toisaalta teoksen nimeä ei aina ole yhtä helppo erottaa tekstistä kuin ihmisen nimeä, joten kenties selvyyden vuoksi ne kursivoidaan usein jokaisella maininnalla. Mutua toki kaikki tämä.

By: Tuomo Björksten

Tuomo Björksten — Sun, 29 Nov 2009 15:16:40 +0000

Jos kyse on silmäiltävyydestä, miksi nimet lihavoidaan tekstissä vain kerran? Teokset kursivoidaan usein joka kerta.

By: Olli Sulopuisto

Olli Sulopuisto — Sun, 29 Nov 2009 14:51:20 +0000

Eiköhän se ihan silmäiltävyyden lisäämiseksi ole kehitelty. Sama homma teosten kursivoinnin kanssa.