Olen huomannut, että nämä kolme ovat äärimmäisen yleisiä kielivirheitä lehdistössä. Jostain syystä toimittajat eivät vain osaa:
- Facebook kirjoitetaan facebook ja Google google. Erisnimet ovat erisnimiä, taukit!
- Sanalla blogi viitataan blogikirjoitukseen. Kuulostaa naurettavalta, kun uutisissa kerrotaan, että “asiasta ilmoitti NN eilisessä blogissaan”.
- Preesens ja imperfekti seikkailevat sikin sokin tekstissä, jolla viitataan menneeseen tapahtumaan. Jos henkilö ensin puhuu imperfektissä, ei hän yht’äkkiä voi ryhtyä puhumaan preesensissä, jos puheen ajankohta ei muutu.
Kolmanteen virheeseen olen syyllistynyt itsekin, mutta yritän olla silti tarkkana.

11 kommenttia artikkeliin “Kolme erittäin yleistä kielivirhettä”
Jari Lindholm kirjoittaa:
23.11.2009 klo 12.36Ensimmäinen on kielivirhe. Kaksi muuta ovat tyylivirheitä. Valitettavasti sana “blogi” on yleistynyt niin suomessa kuin englannissakin tarkoittamaan blogimerkintää. Aikamuodossa haparointi taas on yleistä huolimattomuutta.
Mikko kirjoittaa:
23.11.2009 klo 14.43Onneksi sana “blogi” ei ole yleistynyt niin suomessa kuin englannissakaan tarkoittamaan blogimerkintää, varsinkaan englannissa. Blogia blogissa bloggaavat bloggaajat on ihan kotoinen viritelmä ja valitettavasti lähinnä tsurnalistien ansiosta, kuten muistaakseni Tuomo jossain jutun alkupuolella taisi mainita. Ootas, juu, näin oli.
Erkka Piirainen kirjoittaa:
23.11.2009 klo 16.17Jari, komppaan Tuomoa ja Mikkoa. Toimittajien asiavirheet eivät riitä tekemään blogista ja blogimerkinnästä synonyymeja. Jos sanankäyttö yleistyisi merkittävällä tapaa bloggaajien itsensä keskuudessa, niin sitten voisin pitkin hampain puhua yleistymisestä.
En ole huomannut, että virhe olisi lainkaan yleinen englanninkielisissä teksteissä, mutta otantani on huono, sillä lukemieni julkaisujen kirjoittajat taitavat tuntea eron varsin hyvin.
Btw. Johtuuko toimittajien runsas blogisti-sanan käyttö siitä, että se mainitaan Uusi mediasanasto -kirjassa? Kysyin Heikki Kuutilta, miksi hän käytti sitä bloggaajan sijasta. Hän ei oikein osannut perustella ja myönsi, ettei ollut erityisen syvällisesti perehtynyt aiheeseen saati siihen liittyvään terminologiaan.
llaurén kirjoittaa:
23.11.2009 klo 16.17- Hei kato mitä mä latasin internetistä!
- Ai mistä internetistä?
- No netistä, netistä. Internetistä!
- Ai siis Internetistä?
- Joo joo no sitähän sanoin.
- Et.
Eli, Internet on eräs internet siinä missä vaikkapa Kekkonen on eräs presidentti tai Flora eräs margariini. Harmi vain että internet ja Internet kirjoitetaan (ja lausutaan) niin samalla tavalla että ne useammille menevät sekaisin.
Internet pikkusella iillä on siis joku verkko joka yhdistää muita verkkoja, vähän samaan malliin kuin ne isot sähköjohdot jotka kytkevät Loviisan ja Espoon sähköverkot yhteen. Internet Isolla Iillä on se josta saa ilmaista bornoa.
Tästä en anna periksi.
~llaurén
Jari Lindholm kirjoittaa:
23.11.2009 klo 16.29Oma otantani sanan “blogi” yleistymisestä englannin kielessä on melko laaja. Olen Stupidest Man on Earth -blogini takia paljon sähköpostiyhteydessä tutkijoihin, journalisteihin ja muihin ihmisiin (mm. sotilaisiin) anglosaksisessa maailmassa, ja kyllä se vaan herrat niin on, että niin ärsyttävää kuin se onkin, “blogi” ja “blog” ovat kovaa vauhtia muuttumassa “merkinnän” ja “entryn” synonyymeiksi. Itse en tätä kannata, enkä sellaista alkuperäisessä kommentissani sanonutkaan.
PA kirjoittaa:
23.11.2009 klo 21.07Blogin ja merkinnän sotkeminen on ärsyttänyt minuakin. Töissä alkoi taannoin taas jonkinmoinen korporaatioblogijuttu, ja niin vain suuret herrat sotkevat blogin ja merkinnän teksteissään, ärh.
Internetistä ja internetistä saivartelun lopetin vuonna 2000, kun huomasin, etten osaa mainita muita internettejä kuin Internetin.
En oikein osaa ratkaista sitäkään, kuinka Google tulisi ääntää, kun kaiken järjen mukaan se on oltava joko [guugöl] tai [google], mutta ei [guugle].
Yksi ilmiö on sekin, että Twitterin yhteydessä korostetaan tiettyä palvelua (vaikka mikroblogialustoja on muitakin), mutta ei kukaan blogeista puhuessaan mainitse nimenomaisesti Bloggeria tai WordPressiä.
Preesensin ja imperfektin sotkeminen ei varsinaisesti minusta liity aiheeseen. Se on vähän niin kuin Hesari vaihtaisi lehden fonttia ja sanoisi, että lehteä on uudistettu nettikansaa silmällä pitäen.
Anderson kirjoittaa:
23.11.2009 klo 22.09Mitä blogistin muka tulis tarkottaa? Onko se vähä niinku rasisti?
Tuomo Björksten kirjoittaa:
24.11.2009 klo 0.52Kiitos aktiivisesta keskustelusta.
Blogisti sopii ilmeisesti suomen kieleen vähän paremmin kuin bloggaaja. Siksi edellistä suositaan myös omalla työpaikallani Aamulehdessä. Blogisti on vähän samantyyppinen sana kuin kolumnisti.
Hyvä puoli bloggaaja/blogisti/blogaaja-sanoissa on, että niiden käyttäminen ei synnytä merkityseroa toisin kuin blogi-sanan väärinkäyttö.
Katleena kirjoittaa:
24.11.2009 klo 19.30Kiinnostava blogi! Löysin tänne PA:n vinkistä.
Erisnimien muuttuminen yleisnimiksi on kiinnostava ilmiö. Muun muassa monot-sana on alun perin ollut tuotenimi Monoset; yleisnimi oli tuolloin hiihtokenkä. Vastaavasti heteka on ollut HeTeKa. On itse asiassa nimelle (siis erisnimelle) kunnia, jos siitä tulee yleisnimi – eli tavallinen sana.
Kukaan ei kovin hyvin voi kontrolloida ja määrätä, milloin nimestä tulee tavallinen sana. Siirtymävaiheessa (kuten internetin kanssa parhaillaan) ison ja pienen alkukirjaimen käyttö on horjuvaa.
Itse kirjoitan sujuvasti internet, joskin useimmiten käytän sanoja netti ja verkko. Toistaiseksi kirjoitan Facebookin ja Googlen isolla, mutta aika näyttää, vakiintuvatko nekin yleisnimiksi.
Tuomo Björksten kirjoittaa:
24.11.2009 klo 22.17Toisaalta Facebookin ja Googlen muuttuminen yleisnimiksi tarkoittaisi, että sanoilla ryhdyttäisiin viittaamaan mihin tahansa sosiaalisen median palveluun tai hakukoneeseen. Se on aika epätodennäköistä.
P.S. Kiitos kehuista, Katleena!
Tuomo Björksten kirjoittaa:
26.12.2009 klo 15.24Kiinnostavaa, että jopa teknologia-asiantuntijana pidetty kansanedustaja Jyrki J. Kasvi kirjoittaa Facebookin väärin.
Kommentoi artikkelia