Telkkarille.com

Entinen työkaverini Jaakko Salonen on avannut netissä uuden nettipalvelun, jonka kautta eri tv-kanavien ohjelmia voi katsoa näppärästi yhden ohjelmaoppaan kautta. Telkkarille.comin ideana on koota kanavien omat netti-tv-palvelut yhden osoitteen alle. Samalla palvelu toimii perinteisenä ohjelmatietopalveluna.

Telkkarille.comista selviää ainakin, että yllättävän suuri osa tv:n ohjelmista on nykyään tarjolla netissä – kun näitä palveluita vain osaisi hyödyntää. Ainakin Nelosella on tarkoituksena lisätä aktiivisesti netissä näytettävien ohjelmien määrää, joten todennäköisesti ennen pitkää kaikki tv:n ohjelmat ovat katsottavissa verkosta.

Silloin me kuluttajat voimme rauhassa unohtaa digiboksin tallennusominaisuudet, paitsi ehkä joidenkin elokuvien tai sarjojen kohdalla, jotka haluamme säästää DVD:lle.

Suomen Kuvalehti avasi tällä viikolla uudistetut nettisivunsa. Lehdessä uudistusta kehuttiin sanomalla, että menestyvä aikakauslehti tarvitsee tulevaisuudessa vahvan internet-sivuston rinnalleen.

Vaan kas, mitäpä uusi Suomenkuvalehti.fi tarjoaa? Automaattisen palvelun, joka työntää Helsingin Sanomista ja Yleltä uutisia SK:n sivuille. Rinnalla kulkee Lehtikuvan ilmeisen toimittamaton kuvavirta, jossa kuvatekstit ovat milloin suomenkielisiä, milloin englanniksi. Omaa sisältöä sivuilla on siis käytännössä enää blogit ja muutamat omat jutut, joita sivuilla yhä julkaistaan.

Ratkaisu on SK:lle helppo ja halpa ja ilmeisesti seurausta siitä, että kustantajan aiempi nettistrategia ei toiminut. SK:n sivuilla julkaistiin aiemmin runsaasti omaa, käsin päivitettyä sisältöä, mutta niillä oli viikossa korkeintaan muutamia kymmeniä tuhansia lukijoita, mikä on verkkolehtien maailmassa todella vähän.

Uudistetut sivut palvelevat näitä harvoja käyttäjiä entistä vähemmän.

Tein perjantaina englanninkielistä puhelinhaastattelua. Kesken haastattelun nauhurista loppuivat yllättäen paristot. Mitä noheva toimittaja tekee tällaisessa tilanteessa? Vaihtaa tietenkin sujuvasti yhdellä kädellä varaparistoja nauhuriin, kuuntelee toisella korvalla, mitä haastateltava puhuu puhelimessa ja kirjoittaa jäljelle jääneellä kädellä muistiinpanoja lehtiöön.

Tai sitten se meni niin, että koko touhu oli yhtä sähellystä, mutta varaparistojen ansiosta haastattelu ei muuttunut täysin katastrofiksi.

Onneksi lukijat eivät lehteä lukiessaan tiedä, millaisissa tilanteissa sitä on toimitettu.

Facebookissa törmää jänniin juttuihin, kuten tähän:

Ruudunkaappaus Facebookista

Kaksi toisilleen tuntematonta henkilöä viestittelee Facebookin status-viesteissä sattumalta samasta asiasta. Jukka, pidä varasi, Minna tulee!

Kaleva päivitti tänään RSS-syötteidensä osoitteet ja muodon. Syynä on suosituksi uutisaggregaatiksi muodostunut Ampparit.com.

Useat suomalaislehdet ovat kaikessa hiljaisuudessa tehneet verkkopalveluihinsa muutoksia Ampparit.comia varten. Aiemmin lehdet tarjosivat sivuillaan ja RSS-syötteissä omia ja STT:n uutisia sekaisin miten milloinkin. Käytäntö johti siihen, että Amppareissa oli paljon samoja tietotoimistojuttuja samoilla otsikoilla. Se ei tietenkään sopinut joensuulaiselle Ampparit Oy:lle, ja niinpä lehdet ovat joutuneet muuttamaan sivujaan niin, että STT:n uutiset merkataan selvemmin tai, kuten Kaleva nyt tekee, ne suodatetaan pois RSS-syötteestä. Kummassakin tapauksessa Amppareiden robotti osaa olla huomioimatta tietotoimistosähkettä.

Taustalla on pelko siitä, että Ampparit pudottaa palvelustaan kokonaan pois sellaiset viestimet, joiden uutispalvelussa on liikaa STT:n sähkeitä. Se olisi jokaiselle mediatalolle ikävä takaisku, sillä lehdet saavat nykyisin huomattavan osan kävijöistään Amppareiden kautta.

Yksi maailman suosituimmista verkostopalveluista, Facebook, uudistuu lähiaikoina. Ylen Tuija Aalto teki uusista ominaisuuksista yhteenvedon.

Aamulehti on tänä iltana avannut uudet www-sivunsa. Uusien sivujen lanseeraus on osa isompaa Alma Median verkkopalveluiden uudistushanketta. Tähän mennessä Nokian Uutiset, Lapin Kansa, Pohjolan Sanomat, Kainuun Sanomat ja Satakunnan Kansa ovat jo uusineet omat www-sivunsa.

Tässä on tulevaisuus: enää ei voi varmasti tietää, mikä on mainontaa ja mikä ei. IT-Viikko kertoo projektista, jossa ruotsalainen taideopiskelija Erik Nordenankar piirsi GPS:n ja salkun avulla maailman suurimman omakuvan. Lehti päättää juttunsa kappaleeseen:

“Verkkosivusto Hack a Dayn keskusteluissa Nordenankarin projektin on spekuloitu olevan osa kuriirifirman mainoskampanjaa.”

Digitoday kirjoitti eilen Soneran omaan tiedotukseen viitaten, että yhtiön sähköpostit toimivat normaalisti palvelimien siirryttyä Ruotsista Suomeen. Helsingin Sanomien mukaan se ei ole totta: Soneran asiakkailla on esiintynyt sähköpostien kanssa ongelmia.

Myös omat lähteeni kertovat, että Soneran sähköposti ei ole toiminut lauantaista lähtien normaalisti.

Tämä on hyvä esimerkki siitä, että suuryritysten oma tiedotus laulaa eri lauluja kuin asiakkaat. Niinpä toimittajan ei ehkä kannattaisi kovin herkästi uskoa PR-ihmisten “kaikki sujuu aivan loistavasti” -puheita. Virallisen totuuden saa Pravdasta, mutta oikea totuus on jossain tuolla ulkona.

Heitän ilmaan veikkauksen: muutaman seuraavan vuoden kuluessa sanan blogi merkitys muuttuu kielessämme. Tähän asti blogilla ollaan tarkoitettu yhtä netin sivustoa tai palstaa, johon päivittyy useita kirjoituksia tiheään tai harvemmin.

Ennustan, että sana yleistyy tarkoittamaan yksittäistä blogikirjoitusta. Näin siksi, että varsinkin toimittajat käyttävät nykyään blogi-sanaa “väärin”, siis juuri tässä uudemmassa merkityksessä. Tyypillisesti tällaiset ihmiset ovat kirjoittajia, jotka ovat alkaneet blogata vasta, kun blogeista tuli pari vuotta sitten muoti-ilmiö varsinkin tiedotusvälineissä. (Ilmiön syntymistä edesauttoi kovasti Anssi Miettisen lehtijuttu Kuukausiliitteessä ja siihen liittyvä blogi.)

Uusilla bloggaajilla ei ole hallussaan perinteistä blogisanastoa tai käsitystä siitä, millainen ilmiö blogit olivat aiemmin. Uudet kirjoittajat kuitenkin edustavat sitä suurta yleisöä, joka lopulta muovaa kielen haluamakseen. Niinpä blogi-sanan merkityskin luultavimmin muuttuu.

Sekös pännii nörttejä.