Olet selaamassa aiheen "Teknologia" arkistoa.

6.

maaliskuuta 2011

Miten varmistaa, ettei kirjan käsikirjoitus katoa?

Julkaistu klo 12:19
(Päivitetty 12. maaliskuuta 2011 klo 16.31)

Aloitteleva kirjailija pohtii muun muassa tällaista ongelmaa: miten varmistaa, ettei itselle arvokas käsikirjoitus katoa?

Olen ratkaissut asian niin, että kirjoitan tulevaa kaakkurikirjaani Google Docsin avulla. Teksti säilyy tallessa Googlen varmuuskopioidussa tietokannassa. Valmiit luvut säilön lisäksi omalle kovalevylle.

Suosittelen Google Docsia muutenkin kaikenlaiseen työskentelyyn. Sen avulla on helppo tehdä suunnitelmia ja muistiinpanoja. Kirjoittajan ei tarvitse miettiä jatkuvaa varmuuskopiointia, koska Googlen järjestelmä tekee sen automaattisesti.

4.

joulukuuta 2010

Hesari on nyt IPadissa

Julkaistu klo 13:11
(Päivitetty 4. joulukuuta 2010 klo 14.11)

Helsingin Sanomat julkaisi eilen IPad-versionsa kaikelle kansalle. IPad-lehti on luettavissa maksutta, jos on tilannut HS:n digilehden paperilehden lisäksi. Hesarin voi tilata myös täysin digitaalisena versiona, mutta tilaus pitää uusia 30 päivän välein Applen kaupassa.

Hesarin sunnuntainumerot paperilla ja digilehti maksavat yhteensä 209 euroa. HS:n seitsemänpäiväinen tilaus maksaa 269 euroa. Jos lehteä haluaa siis lukea kestotilauksena lähinnä IPadista, saa kokonaisuuden vuodessa 70 euroa halvemmalla kuin jokapäiväisen paperilehden. 30 päivän välein uusittava IPad-tilaus maksaa 192 euroa vuodessa.

Hesarin IPad-versiossa ei ole vielä sarjakuvia. Ne ovat vasta tulossa.

4.

joulukuuta 2010

Väitöstutkimus halkaisee digikuvauksen

Julkaistu klo 13:00

Pekka Makkonen väittelee tänään klo 12 lähtien Taideteollisessa korkeakoulussa tohtoriksi. Väitöskirjassaan Camera Pixela hän tutki digikuvan merkitystä valokuvauksen ammattilaisille ja harrastajille. Tässä joitakin väitöskirjasta nousseita havaintoja.

  • Digitaalinen tiedonvälitys on ensimmäisiä tapoja välittää tietoa. Väitöskirjassa savumerkitkin laskettiin digitaaliseksi tiedonvälitykseksi, koska siinä on teoriassa vain pari viestimerkkiä kerrallaan.
  • Useissa digikameroissa tänäkin päivänä käytetty CCD-kenno kehitettiin vuonna 1975 ja sitä käytettiin ensimmäisenä tv-kameroissa.
  • National Geographic, jolla on edelleen maine manipuloimattomien huippulaatuisten kulttuuri- ja luontokuvien julkaisijana, on toistuvasti syyllistynyt manipuloitujen kuvien julkaisemiseen.
  • Osa valokuvaajista on yhä sitä mieltä, että digikameroiden tuottama kuva ei riitä metrin kokoisiin suurennoksiin.
  • Erään mainoskuvaajan mielestä digitaalinen manipulointi on mainoskuvassa varsin hyväksyttävää, koska “lähtökohtaisesti kaikki, mitä me tehdään, valehtelee”.
  • 68 prosenttia kyselylomakkeeseen vastanneista ei kokenut digitaalista muuntelua eettisenä ongelmana. Asiaan myönteisesti suhtautuvat käyttivät manipulaatiota poistaakseen epäolennaisia elementtejä, kuten pylväitä tai naiskuvattavien ihohuokosia.
  • Kuvamanipulaatiokysymys on aseteltu väitöskirjan kyselylomakkeessa niin ympäripyöreästi, ettei kukaan tosissaan kuvaava voi vastata kysymykseen yksiselitteisesti. Kysymyslomakkeen kysymys kuului: “Koetko valokuvan digitaalisen muuntelun eli kuvamanipulaation eettiseksi ongelmaksi?” Tuohon ei mielestäni voi vastata järkevästi kuin että joissakin tilanteissa kyllä, joissakin ei. Asiaan tosin paneudutaan myös haastatteluissa, joten käytännössä tutkimuksen tuottamalla prosenttiluvulla manipulaation hyväksymisestä ei ole paljoa merkitystä.
  • Haastateltavien kommenteista voi päätellä, että filmikuvaajat ovat nykyään ihmisiä, joilla on ollut vaikeuksia siirtyä tietokoneiden hallitsemaan digikuvauksen maailmaan (ymmärrettävä syy) tai sellaiset ihmiset, jotka jääräpäisesti katsovat taaksepäin, vaikka maailma menee eteenpäin (syy, jota on vaikea ymmärtää). Vain harvalla on hyvin perusteltuja kuvaustekniikkaan liittyviä syitä käyttää filmiä (kuten syväterävyys erikoistilanteissa).
  • Jopa 12 prosenttia haastateltavista koki kuvaavansa digikameralla vähemmän ruutuja kuin filmikameralla. Näiden vastaajien joukossa on tasaisesti mainos-, lehti-, taide- ja luontokuvaajia.
  • Omia kuviaan esittelee internetissä 93% mainoskuvaajista ja 63% luontokuvaajista.
  • Suurin osa säilöö kuvia CD- ja DVD-levyille sekä ulkoisille kovalevyille.
  • Tutkimukseen osallistui 113 valokuvaajaa kyselylomakkeen avulla ja 20 valokuvaajaa haastattelujen kautta.

14.

marraskuuta 2010

Luettavaa uutisnarkomaaneille

Julkaistu klo 10:09

Päivitin hiljattain henkilökohtaisen uutisaggregaattini uuteen uskoon. Se kerää nyt uutislinkkejä aiempaa useammasta lähteestä ja järjestää ne muotoon, jossa uutiset näkee nopeasti. Aggregaatti on tehty niin, että se palvelee tietokoneiden selainten lisäksi mobiililaitteita.

24.

lokakuuta 2010

Valokuvaajan päänsärky: Lightroomin suorituskyky

Julkaistu klo 14:54

Kun Adobe julkaisi muutama vuosi sitten digikuvien käsittelyyn tarkoitetun Lightroom-ohjelman, suuri(n) osa luontokuvaajista siirtyi siihen, sillä onhan LR erittäin näppärä ja tehokas kuvankäsittely- ja arkistointiohjelma.

Suositusta Lightroomista on kuitenkin tullut vuosien varrella raskas. Se vaatii uskomattoman paljon konetehoa ja tuntuu, ettei mikään määrä muistia riitä.

Linkitänkin siksi nyt vanhaan Jukka Vuorisen tekemään listaan, jossa neuvotaan, miten Lightroomin suorituskykyä voidaan parantaa. Osa vinkeistä on sellaisia, että ne johtavat ehkäpä ojasta allikkoon. Päällimmäisenä mainitsen ohjeen kytkeä XMP-tiedostojen automaattinen kirjoitus pois päältä. Se johtaa vanhentuneisiin XMP-tiedostoihin, mikä taas lisää arkiston haavoittuvuutta. XMP-tiedostothan ovat siinä mielessä hyvä henkivakuutus, että ne toimivat ohjelmassa kuin ohjelmassa eivätkä ole Lightroom-riippuvaisia.

Vinkit ovat kuitenkin kokonaisuutena erinomaisia ja ainakin saavat aikaan ajattelemisen aihetta.

22.

lokakuuta 2010

Avoimen lähdekoodin puolesta

Julkaistu klo 20:02
(Päivitetty 22. lokakuuta 2010 klo 20.48)

“Hyvä esimerkki avoimen lähdekoodin voimasta on Suomen kieli. Yhdessä tehty, yhdessä päivitetty ja täysin ilmaiseksi käytössä!”

Mikael Jungner Twitterissä.

27.

syyskuuta 2010

Tulevaisuuden lehtimarkkinat

Julkaistu klo 11:53

Suomen Kuvalehti on tästä päivästä lähtien saatavilla iPad-versiona. SK väittää olevansa ensimmäinen suomalainen lehti, joka on tarjolla lukulaitteessa, mutta se ei ole aivan totta. Alma Median lehtiä on pystynyt lukemaan jo jonkin aikaa amerikkalaisen jakelijan kautta iPadissa. Se on tietysti totta, että Almalla ei ole vielä omaa iPad-jakelua.

Kätevät lukulaitteet mullistavat lehtimarkkinat siten, että noin 20 vuoden kuluttua:

  • Suomessa on viisi valtakunnallista yleissanomalehteä, jotka pyrkivät tuottamaan uutisia koko maan väestöä ajatellen. Lehdet ovat Helsingin Sanomat, Iltalehti, Iltasanomat sekä yksi Alma Median seitsemänpäiväinen sanomalehti, joka saattaa olla nimeltään Aamulehti tai sitten ei. Nämä lehdet eivät ole enää maakunnallisia tai paikallisia sen enempää kuin Hesari on paikallinen Jyväskylässä.
  • Sen ohella Suomessa ilmestyy joukko alueellisia sanomalehtiä, jotka palvelevat ensisijaisesti tietyn alueen ihmisiä. Jako menee suurin piirtein samaan tapaan kuin nyt maakuntalehtien reviirirajat.
  • Suomessa saattaa 20 vuoden kuluttua ilmestyä myös useita erikoissanomalehtiä, eli Kauppalehti ja Taloussanomat saavat kilpailjoita. Muille erikoisalueille syntyy uusia lehtiä.
  • Lehdillä ei ole enää perinteisiä levikkirajoja, vaan lukijoista kilpaillaan aktiivisesti alueiden reunoilla. Valtakunnalliset lehdet kahmivat valtakunnallisia mainostajia ja taistelevat levikistä koko maassa.
  • Kaikkia tärkeimpiä lehtiä voi tilata vielä paperiversiona, joka on kalliimpi kuin sähköinen lukulaiteversio.
  • Eniten paperilla tilataan aikakauslehtiä, joita voi tosin lukea myös lukulaitteista.
  • Pienen alueen lehdet, kuten Pieksämäen Lehti, Länsi-Suomi tai Länsi-Savo uhkaavat kuolla pois. Syynä on, että niillä ei ole varaa pysyä teknologisen kehityksen ja kiristyvän uutiskilpailun kyydissä.
  • Niklas Herlin on kyllästynyt suoltamaan rahaa lehtibisnekseen, joten Uusi Suomi lepää haudassaan.

Mitä mieltä olet tällaisesta tulevaisuudenkuvasta?

17.

syyskuuta 2010

Hesari testaa sähköistä lukulaiteversiota printtilehdestään

Julkaistu klo 16:56

Helsingin Sanomat ilmoitti tänään esittelevänsä viikonloppuna Expert Expo -messuilla sähköisille lukulaitteille tekemänsä version printtilehdestään. Kyseessä on kuitenkin vasta testiversio, jonka julkaisemisesta kaikkien asiakkaiden käyttöön lehti ei toistaiseksi hiisku julkisesti mitään.

Kyseessä on tärkeä päänavaus. Tästä alkaa printtilehden kuolema. Kuolinkamppailu kestää vielä ainakin 20 vuotta, mutta lehtien lukeminen iPadin tai vastaavien sähköisten lukulaitteiden kautta yleistyy varmasti lähivuosina runsaasti.

Itse aion siirtyä lukemaan Hesaria lukulaitteesta heti, kun se on teknisesti mahdollista.

15.

syyskuuta 2010

Uutisten kysyntä kasvussa

Julkaistu klo 11:21
(Päivitetty 17. syyskuuta 2010 klo 16.53)

Matti Lintulahti on bongannut mielenkiintoisen tutkimuksen uutisten kysynnästä Yhdysvalloista. Kysyntä on nimittäin kasvussa, mutta uutisia luetaan nyt mieluiten verkossa eikä paperilla.

Olen huomannut, että jotkut kollegani pelkäävät – tai jopa toivovat – ettei toimittajia tulevaisuudessa enää tarvita. Sehän on ihan höpöpuhetta. Vaikka sosiaalisen median käyttö on nyt vilkasta, se ei tarkoita, että naapurin Jaska tosiasiassa kykenisi samanlaiseen sisällöntuotantoon kavereilleen kuin ammattilaistoimittajat.

Ja miksi Jaska edes ryhtyisi siihen? Useimmilla ihmisillä on parempaakin tekeimstä kuin kärttää ministerin haastattelua.

Sen sijaan paperinen lehti kuolee aikanaan, vaikka kaikkialla väitetään toista. Applen iPadin kaltaiset laitteet mullistavat lehtien lukemisen – ja se on pelkästään hyvä asia!

Tulevaisuudessa lehtien markkinat jaetaan uusiksi. Lehdellä ei ole enää yhtä levikkialuetta, jossa voi pitää monopolia, vaan koko Suomesta tulee potentiaalista markkina-aluetta. Yhä useampi lehti voi pienellä vaivalla kasvaa puolivaltakunnalliseksi. Kun toimituksissa ei voida enää luottaa siihen, että tutulla levikkialueella ihan tottumuksesta tilataan lehti, on pakko miettiä sisältöä ankarasti joka päivä.

Lintulahden siteeraamassa tutkimuksessa alle 30-vuotiaiden uutisten kulutus on vähentynyt. Uskon, että kyse on samasta ilmiöstä, joka on ollut aiemmin nähtävissä sanomalehtien tilaamisessa. Nuoret eivät tilaa, mutta heti kun asuntolaina, vakituinen työsuhde, perheen perustaminen ja muut seikat tulevat ajankohtaisiksi, lehtikin tilataan.

19.

elokuuta 2010

Käyttäjätukea keskiajalla

Julkaistu klo 19:55

Tämä video jaksaa aina naurattaa!



Tuomo Björksten

Tuomo Björksten

Olen Tampereella asuva Aamulehden toimittaja. Harrastan kaiken maailman asioiden ihmettelyä ja luontokuvausta. Blogissani kommentoin median toimintaa, uutistapahtumia ja vähän jotain muutakin. Tässä blogissa katsotaan aina kuvat ja usein vilkaistaan myös tekstiä!

Sähköposti: tuomo@tuomomedia.fi



Viimeksi kommentoidut kirjoitukset:

Nyt sitä saa tilata!  2
Tuomo Björksten, hanna kortesuo

Perinteinen uutiskärki kuolee  4
Heini, Tuomo Björksten, Heini, Jani Sourander

Ongelma nimeltä Image  4
Tuomo Björksten, Leena, Tuomo Björksten, Mikko Numminen

Pelastaako tarinallisuus nykyjournalismin?  2
Tuomo Björksten, Silja H.

Journalisti on väärässä  5
Tuomo Björksten, Silja H., Tuomo Björksten, Christina Forsgård, OlliS


Olen kirjoittanut näistä:

Aamulehti Afrikka alkoholi Alma Media astrologia ay-liike Botswana E10 eduskuntavaalit Egyptin vallankumous elämänviisaudet Elisa esiintymiskeikat Facebook Google hallitusneuvottelut Helsingin Sanomat Henna Helmi Heinonen humala Ilta-Sanomat Iltalehti internet iPad iPhone itsesensuuri jääkiekon MM-kisat Jörn Donner James Hirvisaari Japanin katastrofi Jean Sibelius joulu journalismi Journalisti-lehti Journalistiliitto Julkisen sanan neuvosto Kälviä kaakkurikirja Kainuun Sanomat Kauhajoki Kauhaneva kieli kirjat kirjoittaminen kotisivut Kotkanneva kulttuuri kuluttaja Lapin Kansa Lappi lehtien arvonlisävero Lippupalvelu luonto luontokuvaus mainonta maksumuuri Maria Veitola matkailu media Merja Hirvisaari missikisat mobiilipalvelut MTV3 Munamies musiikki Mynämäki näköislehti Namibia Nelonen nettiotsikot nimettömät lähteet nimitykset Nokian vesikriisi Nuorisosäätiö oikeudenkäynnit päivän sitaatit Pasi Nurminen perussuomalaiset Pohjolan Sanomat poliisi Porvoon autokaistasurma Punainen risti RKP runous sähköiset kirjat safari sanomalehti Sanomalehtien liitto Sanoma Oyj Satakunnan Kansa SPR sudet suo Suomen maailmanmestaruus 2011 Suomi tabloid Tampereen lehtipaino The New York Times The Washington Post tiedottajat toimittajat Tokio tulevaisuus Turun Sanomat työelämä urheilu Uusi Suomi uutinen vaalirahaskandaali valokuvaus Veljen vaimo verenluovutus verkkokauppa verkkolehdet virheet Vuoden Luontokuva vuokrataan WHO WSOY Yle


Arkistot

Tammikuu 2012
Joulukuu 2011
Marraskuu 2011
Lokakuu 2011
Syyskuu 2011
Elokuu 2011
Heinäkuu 2011
Kesäkuu 2011
Toukokuu 2011
Huhtikuu 2011
Maaliskuu 2011
Helmikuu 2011
Tammikuu 2011
Joulukuu 2010
Marraskuu 2010
Lokakuu 2010
Syyskuu 2010
Elokuu 2010
Heinäkuu 2010
Kesäkuu 2010
Toukokuu 2010
Huhtikuu 2010
Maaliskuu 2010
Helmikuu 2010
Tammikuu 2010
Joulukuu 2009
Marraskuu 2009
Lokakuu 2009
Syyskuu 2009
Elokuu 2009
Heinäkuu 2009
Kesäkuu 2009
Toukokuu 2009
Huhtikuu 2009
Maaliskuu 2009
Helmikuu 2009
Tammikuu 2009
Lokakuu 2008
Syyskuu 2008
Elokuu 2008
Heinäkuu 2008
Kesäkuu 2008
Toukokuu 2008
Huhtikuu 2008
Maaliskuu 2008
Helmikuu 2008
Tammikuu 2008
Joulukuu 2007
Marraskuu 2007
Lokakuu 2007
Syyskuu 2007
Elokuu 2007
Heinäkuu 2007
Kesäkuu 2007
Toukokuu 2007
Huhtikuu 2007
Maaliskuu 2007
Helmikuu 2007
Tammikuu 2007
Joulukuu 2006
Marraskuu 2006
Lokakuu 2006
Syyskuu 2006
Elokuu 2006
Heinäkuu 2006
Kesäkuu 2006
Toukokuu 2006
Huhtikuu 2006

Blogin tekijänoikeustiedot ja tietoa moderoinnista

Havaintovihko – Tuomo Björkstenin blogi jyllää WordPress -ohjelman voimalla.
Kirjoitukset RSS-syötteenä ja Kommentit RSS-syötteenä.